Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Miten voit, demokratia?

Kysymys demokratian tilasta on aivan olennainen ja usein arkipäivää hankaloittava monessa Lähetysseuran toimintamaassa, kirjoittaa Lähetysseuran asiantuntija Roosa Rantala.

ryhmä nepalilaisia nuoria istuu maassa, kaksi heistä seisoo ja toisella seisovista nuorista on toinen käsi nostettu pystyyn, taustalla näkyy korkeita vuoria
Lähetysseuran kehitysyhteistyössä ihmisiä tuetaan omien oikeuksiensa ajamisessa. Esimerkiksi Nepalissa Lähetysseuran ja Sahas-järjestön hankkeessa kylien ihmiset sekä viranomaiset tuodaan yhteen työskentelemään alueen kehityksen eteen. Kuva: Sabrina Dangol.

Suomalaisessa yhteiskunnassa elävänä demokratian tilaa ei välttämättä aktiivisesti ajattele muulloin kuin silloin, kun omassa tai läheisen osallistumisessa on haasteita tai demokratiaa uhataan tai kyseenalaistetaan jollakin tavoin. Näissä tilanteissa reaktio on usein voimakas, ja näin pitääkin olla: demokratian toteutumisen turvaamisessa meillä kaikilla on aktiivinen rooli ja vastuu.

Kansainvälisesti verraten – ja haasteistakin huolimatta – kotimaassa asiat ovat toistaiseksi suhteellisen mallikkaasti. Äänestämisestä on pyritty tekemään mahdollisimman vaivatonta, vapaata keskustelua voi käydä, mielenosoituksiin osallistua, kansalaisjärjestöissä ja puolueissa voi toimia ja politiikkaa arvostella. Läntiset demokraattiset oikeusvaltionaapurit lisäävät turvallisuudentunnetta ja yhteistyöhalukkuutta, itäisen naapurin kanssa tunteet ovat päinvastaisia. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan on nähty olevan sotaa erityisesti demokratiaa, vapautta ja ihmisoikeuksia vastaan.

Globaalisti tarkasteltuna demokratia voi huonosti. On arvioitu, että liberaaleissa demokratioissa elävien ihmisten keskimääräinen lukumäärä on vuoden 1986 tasolla – siis kylmän sodan värittämässä ajassa. Demokratia natisee EU:n ulkopuolella, sen rajoilla ja EU:n sisällä.[1] Perusvapauksien rajoittaminen, vallan keskittyminen ja autoritäärisyyden nousu useissa maissa ympäri maailman herättävät turvattomuutta ja epävakautta jo muutenkin kriisien värittämässä todellisuudessa mm. ilmastomuutoksen ja koronapandemian seurausten jäljiltä. Autoritaarisilla valtioilla on myös heikompi kyky vastata kriiseihin, kuten ympäristökatastrofeihin, kulkutauteihin tai talousongelmiin.

Kysymys demokratian tilasta on aivan olennainen ja usein arkipäivää hankaloittava monessa Lähetysseuran toimintamaassa. Tämä kytkeytyy suoraan ihmisoikeuksien toteutumiseen, syrjintään, vähemmistöjen hiljentämiseen, riippumattoman median toimintamahdollisuuksiin ja kansalaisyhteiskunnan tilaan. Vapaista vaaleista ei ole välttämättä tietoakaan, ja ennalta arvattavissa olevan vaalituloksen vastustaminen voi aiheuttaa todellista hengen ja terveyden uhkaa.

“Kansalaisyhteiskunta voi kohdata monenlaista hallinnollista haastetta ja häirintää.”

Kansalaisyhteiskunta voi kohdata monenlaista hallinnollista haastetta ja häirintää. Kun järjestöt tukevat marginalisoitujen ryhmien tai naisten osallistumista ja hakeutumista päättäville paikoille, voidaan se nähdä vaarallisena aikeena haastaa status quo – siitäkin huolimatta, että hieman paradoksaalisestikin demokraattisempi yhteiskunta tarkoittaisi myös parempia edellytyksiä rauhalle ja turvallisuudelle.

Tilat demokratian kehitykselle ja osallistumiselle voivat löytyä helpommin paikallistasolta, jonne voi olla siirretty merkittävääkin päätös- ja budjettivaltaa. Useat Lähetysseuran kumppanit ovatkin valinneet eräänlaisen paikallislähtöisen vaikuttamistaktiikan kansallisen vaikuttamistyön rinnalle. Ihmisiä tuetaan järjestäytymisessä ja tekemään aloitteita paikallispäättäjien suuntaan. Usein paikallistasolta löytyy myös korvaamatonta asiantuntijuutta kysymyksissä, joista paikallispäättäjät eivät tiedä tarpeeksi. Myös päättäjät hyötyvät, kun kuuntelevat paikallisten ihmisten näkemyksiä. Osallistumismahdollisuuksien parantuminen – vaikuttaminen itseään koskeviin asioihin – on aivan olennaista ja tätä kautta lisää myös hankkeiden kestävyyttä.

Turussa järjestettiin hiljattain Eurooppa-foorumi, jossa toistettiin ajatus siitä, että ihmisoikeudet eivät ole saavutettuja etuja. Suunta voi äkillisesti muuttua ja oikeuksien toteutuminen vaarantua. Samalla tavoin demokratiaa on syytä puolustaa silloinkin, kun asiat ovat suhteellisen hyvin – ja erityisesti silloin, kun ne alkavat mennä huonosti, meillä tai muualla. Meidän kaikkien tulisi vaalia demokratiaa eikä ottaa sitä itsestäänselvyytenä. Käyttää oikeuksiamme täysimääräisesti ja osallistua itselle parhaaksi sopivalla tavalla. Jos ikää on tarpeeksi, aloittaa voi vaikka äänestyskopissa useampaankin otteeseen ensi vuonna. Demokratia voi juuri niin hyvin kuin osallistutaan ja luodaan mahdollisuuksia osallistua. Hyvää kansainvälistä demokratian päivää!

Teksti: Roosa Rantala, asiantuntija, ihmisoikeudet ja vaikuttamistyö

[1] https://www.idm.at/en/united-for-democracy-first-annual-meeting-of-the-team-europe-democracy-initiative-ted-network/#next Lähetysseura on mukana eurooppalaisessa demokratiaverkostossa the Team Europe Democracy. 14 EU-maan rahoittama aloite tuo yhteen virkamiehiä, kansalaisjärjestöjä, mediaa, ajatushautomoja, tutkimusyksikköjä, yliopistoja ja jo olemassa olevia verkostoja vertaisoppimaan, dialogiin ja yhteistyöhön demokratian vahvistamiseksi globaalisti. https://capacity4dev.europa.eu/resources/team-europe-tracker/partner-countries/global/team-europe-democracy-ted_en