– Jumala kutsuu nyt Suomen Lähetysseuraa luovuuteen, rohkeuteen ja sinnikkyyteen. Paikallisia kirkkoja on tuettava tekemään lähetystyötä – pikavoittoja ei kannata tavoitella, sanoo pastori Tero Massa, 41, Lähetysseuran uuden Kirkko ja teologia -teeman päällikkö.
Mikä on innostavinta uudessa työssäsi?
Pääsen syventymään teologisiin kysymyksiin ja kirkkojen työn kehittämiseen ympäri maailmaa. Uudessa työssä innostaa myös kovasti se, että pääsen taas kiinni Lähetysseuran yhteistyökumppanien, kirkkojen, työn todellisuuteen – mahdollisuuksiin, onnistumisiin ja haasteisiin. Ja siihen miten me voimme yhdessä osallistua Jumalan missioon tässä maailmassa.
Miten saadaan parhaiten kerrottua Jumalasta niille, jotka eivät vielä tunne häntä?
Jumalasta ja Kristuksesta voidaan todistaa monin tavoin. Tärkeintä on muistaa, että sanat ja teot kulkevat käsi kädessä. Julistus Kristuksesta ei ole vaikuttavaa tai aitoa, jos tekomme todistavat päinvastaista tai ne jäävät puuttumaan. Myanmarissa opin, että nälästä kärsivä ihminen lukee Raamattua eri silmin kuin kylläinen.
Toisaalta ilman sanoja ja kuvia Jumalasta – siis mahdollisuuksia lähestyä pyhää – ihmisen sisimmästä jää puuttumaan jotain. Kirkot ovat ikkunoita pyhään ja kanavia yhteyteen elävään Jumalaan, Kristukseen, kaikkialla maailmassa.
Millaista tukea kirkot tarvitsevat?
Lähetysseuran tapa tehdä kirkollista lähetystyötä on tukea paikallisten kirkkojen työtä ympäri maailmaa ja auttaa niitä juuri niissä asioissa, joissa ne haluavat tukea ja apua. Työ lähtee siis yhteistyökumppanien tarpeista, ei siitä, mitä me haluamme tehdä.
Kirkkojen paikallisilla työntekijöillä on paras tuntuma siihen, miten Jumalasta ja evankeliumista todistetaan heidän omassa maassaan ja kulttuurissaan niin, että ihminen voi ymmärtää sen ja elää kuulemansa perusteella.
Lähetysseuran kaikki työ perustuu vastavuoroiselle kumppanuudelle. Se on identiteettiämme määrittävä tekijä. Oppiminen, apu ja tuki eivät ole yksisuuntaisia asioita. Lähetysseura oppii jatkuvasti kumppaneiltaan. Kumppanuudessa yksi plus yksi onkin kolme. Me olemme yhdessä enemmän.
Miten tärkeää on kouluttaa kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia?
Teologisen koulutuksen vahvistaminen on yhteinen haaste kaikille Lähetysseuran yhteistyökirkoille. Hyvä teologinen koulutus auttaa kirkon työntekijöitä tekemään julistavaa ja tavoittavaa työtä. Koulutuksen tukeminen ja kehittäminen on yksi päätavoitteistamme.
Kirkot voivat myös oppia toisiltaan yhtä enemmän. Lähetysseuralla on ainutlaatuisia mahdollisuuksia tuoda kristittyjä yhteen eri puolilta maailmaa. Tämä oli yksi yhteistyökumppaneidemme selkein Lähetysseuralle esitetty toive, kun 2019 kysyimme heidän toiveitaan erityisessä kumppanuuskonsultaatiossa.
Tukeeko Lähetysseura samalla tavalla kirkkoja Aasiassa ja Afrikassa?
Ei. Tavoittava tai julistava työ tarvitsee tukea ympäri maailman, mutta tarpeet sen suhteen ovat erilaisia. Meillä on hyvin erilaisia kirkkoja yhteistyökumppaneina. Afrikan mantereella on maita, joissa on kymmeniä miljoonia kristittyjä ja kirkot ovat isoja. Aasiassa taas kirkot ovat usein pieniä ja kristityt yhteiskunnan vähemmistössä.
Lähetysseuran tuki voi olla muun muassa sitä, että lähetämme suomalaisen teologian opettajan vahvistamaan kirkon teologista koulutusta. Tai voimme antaa kirkolle taloudellista tukea, jotta se voi palkata talousasiantuntijan määräajaksi vahvistamaan hallintoaan.
Yhteistyöhömme kuuluu edelleen myös paljon raamatunkäännös- ja kielityötä, jossa Lähetysseuran työntekijä tekee yhteistyötä paikallisten kanssa. Oleellista on, ettemme luo riippuvuussuhdetta, vaan tuemme kirkkojen omaa itsekannattavuutta ja paikallisten osaamista.
Millaista lähetystyötä Lähetysseura tekee nyt ja tulevaisuudessa?
Uskon, että Jumala kutsuu Lähetysseuraa luovuuteen, rohkeuteen ja sinnikkyyteen. Tärkeintä työssämme on se, miten me voimme parhaalla mahdollisella tavalla tukea kirkkojen itse tekemää lähetystyötä.
Miten voimme tukea kirkkoja olemaan avoimia yhteisöjä, jotka kutsuvat kaikkia mukaansa ja tavoittavat uusia jäseniä? Miten tuemme kirkkoja avaamaan mahdollisuuksia kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille?
Monet kirkkojen johtajista ovat kovin yksin omassa työssään. Kirkkojen, seurakuntien ja yhteisön johtaminen ei ole helppoa – kaukana siitä.
Uskon, että Lähetysseuran hyvin ansaittu maine luotettavana ja pitkäaikaisena toimijana antaa meille mahdollisuuden tarjota tukea juuri tähän. On tärkeää tukea ja vahvistaa kirkkojen johtajuutta, hyvää hallintoa ja koulutusta.
Tehdäänkö kaikki nyt Lähetysseurassa eri tavalla kuin ennen?
Ei toki. Lähetysseura on osallistunut Jumalan missioon vuodesta 1859 alkaen. Meidän ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Se hyvä työ, jota on tehty, jatkuu edelleen, hiukan uudelleen järjestettynä ja entistä tehokkaampana.
Mitä uusi Kirkko ja teologia -yksikkö tekee?
Yksikön tehtävänä on tukea työalueilla olevien suomalaisten ja paikallisten työntekijöiden työtä niin, että mahdollisimman moni kuulisi evankeliumin, voisi löytää siitä elämää kantavan voiman ja todistaisi siitä elämässään.
Pidän tärkeänä myös sitä, että me Lähetysseurassa keskitymme teologisten teemojen ja kirkkojen työn ydintä koskettavien kysymysten pohdintaan entistä enemmän ja kehitämme omaa asiantuntemustamme näissä asioissa.
Kirkkojen kanssa työskennellessä ei kannata odottaa pikavoittoja tai keskittyä vain lyhyen aikavälin tavoitteisiin. Kirkot ovat aina ikuisuuden kysymysten äärellä. Tehdään vähemmän, mutta paremmin, hitaammin, mutta tarkoituksenmukaisemmin.
Yksi iso haasteemme on sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen ja erityisesti naisten aseman tukeminen kirkoissamme. Maailmalla puhaltavat aika kylmät tuulet naisten aseman suhteen kirkoissa. Meidän velvollisuutemme on tehdä työssämme kaikki mahdollinen, jotta tilanne paranisi.
Korona on vienyt jumalanpalveluksia verkkoon eri puolilla maailmaa. Millainen haaste digitaalisuus on Lähetysseuralle?
Lähetysseuran haasteena on se, miten voimme tukea kirkkoja digitaalisessa kulttuurissa tehtävässä työssä. Tämä voi tarkoittaa muun muassa teologisen opetuksen välineiden kehittämistä ja ideointi yhdessä kumppaneiden kanssa.
Se voi tarkoittaa myös kirkkojen tukemista materiaalin tuottamisessa digitaalisiin alustoihin – tai se voi tarkoittaa yhdessä sen pohtimista, miten kirkko toimii verkossa.
Seurakunnat ja kirkot ovat yhteisöjä, jotka yhä enemmän ovat keskenään tekemisissä digitaalisen kulttuurin kautta. Mitä tämä tulee tarkoittamaan kristittyjen yhteyden kannalta? Mitä jos tulevaisuudessa jumalanpalvelukseen osallistuu enemmän ihmisiä kännyköiden kautta kuin olemalla paikalla?
Tero Massa työskenteli pappina Porvoon suomalaisessa seurakunnassa ennen lähtöään Kaakkois-Aasiaan vuonna 2013 puolisonsa, pastori Katariina Kiilusen kanssa. Massa oli Bangkokissa seurakuntatyössä , opetti teologiaa, hoiti viestintää ja hallinnollisia tehtäviä. Katariina Kiilunen on nykyisin Luterilaisen Maailmanliiton palveluksessa, ja pariskunnalla on koti sekä Porvoossa että Genevessä.
Teksti Marjatta Kosonen
Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 2/2021.
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa. Tästä pääset tilaussivulle.
