Mukaan on kutsuttu edustajia niistä kirkoista, joiden kanssa Lähetysseuralla on yhteisiä rauhan -ja sovinnon hankkeita sekä teeman asiantuntijoita.
”Poliittinen järjestys vuoden 1945 jälkeen rakennettiin karkottamaan menneisyyden haamut lopullisesti. Silti olemme tässä, kyvyttömiä pysäyttämään kansanmurhaa ja sotaa. Ukrainan sota luo synkän varjon kaikkeen työhömme ja huolen tulossa olevasta ruokakriisistä monilla työalueillamme”, sanoo rauhan ja sovinnon työn päällikkö Kristiina Rintakoski Lähetysseurasta.
Rintakosken mukaan maailmassa, jossa väkivalta lisääntyy, kirkot haastetaan säilyttämään merkityksensä toivon ja rauhan edistäjinä. Nykyisen strategiakauden aikana Lähetysseura on vahvistanut rauhan- ja sovinnontyötään. Yhtenä perusteluna on se, että yhä useammassa maassa, missä toimimme, ihmiset elävät kärjistyvissä konflikteissa.
Monet Lähetysseuran kumppanikirkot elävät kutsumustaan todeksi rakentamalla rauhaa ja sovintoa omissa yhteiskunnissaan ja yhteisöissään. Esimerkiksi Kolumbian luterilainen kirkko tukee neljää kyläyhteisöä, joissa paikalliset kyläläiset ja sissijärjestö Farcin entiset taistelijat opettelevat elämään yhdessä. Kirkko tukee entisten sissien integroitumista ja sopeutumista takaisin yhteiskuntaan niin, että uusi elämä konfliktin uhrien kanssa olisi mahdollinen.
”Kirkkojen odotetaan toimivan konfliktien ehkäisemiseksi ja välittäjinä konflikteissa. Kristillisestä ja raamatullisesta perinteestä nousee käsitys, että kirkolla on valtuudet ja velvollisuus toimia rauhan välikappaleena”, sanoo seminaariin osallistuva Zimbabwen kirkkojen neuvoston pääsihteeri, tohtori, pastori Kenneth Mtata.
Huhtikuun seminaarin aiheina ovat teologiset teemat suhteessa rauhaan ja sovintoon, armo ja anteeksianto sekä vaikuttamistyö ja kirkon rooli julkisuudessa ja myös sukupuolten välinen oikeudenmukaisuus kirkoissa ja rauhantyössä.
Kristiina Rintakoski: Kirkon tehtävä on puhua rauhan puolesta
