Lähetysseura on jo vuosia keskittynyt ruokaturvan kohentamiseen Nepalin maaseudun syrjityimpien ihmisten parissa. He tuntevat ilmastonmuutoksen vaikutukset vuosi vuodelta voimakkaammin sekä tulvina että kuivina kausina. Nepalilaisia on esimerkiksi koulutettu kestävästä viljelystä, ja yhteisöpohjaisen metsityksen avulla on istutettu puita eroosiosta kärsiville alueille.
Tänä vuonna Lähetysseuran ilmastonmuutostyö Nepalissa kasvaa, kun Lähetysseura on aloittanut työn täysin uuden yhteistyöjärjestön, nepalilaisen Li-Birdin kanssa. Li-Bird on keskittynyt erityisesti maan syrjäseutujen yhteisöjen resilienssin eli muutoskestävyyden vahvistamiseen sekä ruokaturvan parantamiseen.
”Teemme töitä yhteisöissä, joissa ruoasta on pulaa. Samalla nämä alueet ovat hyvin haavoittuvaisia ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja sen synnyttämille katastrofeille”, Bharat Bhandari, yli 10 vuotta Li-Birdillä työskennellyt kehitysjohtaja kertoo.
Ilmastonmuutos näkyy jo nyt paikallisten arjessa.
”Länsi-Nepalin talvet ovat käyneet yhä kuivemmiksi. Toisaalta kesäkuukausina etenkin alangoilla koetaan paljon tulvia. Samalla maan hedelmällisyys on heikentynyt. Se johtuu sekä ilmastonmuutoksesta että heikosta maankäytöstä.”
Säätekstareita ja ilmastokestävää viljelyä
Lähetysseuran ja Li-Birdin uusi työ keskittyy maan vähiten kehittyneimmille alueille Länsi-Nepaliin. Työtä tehdään arviolta 21 000 ihmisen parissa, jotka saavat elantonsa pitkälti pienviljelyksestä.
Työ keskittyy Nepalin kaikkein syrjityimpien ihmisten auttamiseen: mukana on niin sanottuja alakastisia daliteja, entisiä maaorjia sekä muuten hyvin köyhiä ja marginaalissa eläviä ryhmiä.
Ideana on kehittää ilmastoystävällisiä kyliä, joissa esimerkiksi edistetään vettä säästäviä teknologioita, kuten tippakastelua, kuivuudesta kärsivillä alueilla.
”Hyödynnämme myös karjan virtsaa ja ulostetta lannoitteissa. Ne ovat hyvin tehokkaita”, Bhandari kuvailee.
Tarkoitus on myös kehittää järjestelmää, jossa syrjäkylien ihmiset saisivat nopeasti ajantasaiset tiedot muuttuvista sääoloista. Joillakin alueilla kyläläisillä on jo kännyköitä, ja tieto voi kulkea paikan päälle tekstiviesteillä. Vieläkin syrjäisemmillä seuduilla paikallinen resurssihenkilö jakaa tiedon fyysisesti kyliin.
Työssä pienviljelijöiden ruokaturvaa monipuolistetaan myös kotipuutarhoja perustamalla. Tämän teknologian kehittämisessä Nepaliin Li-Bird on ollut pioneeri. Yhteisöihin perustetaan myös siemenpankkeja, jotta eri lajikkeita olisi hyvin saatavilla ja oikein säilöttynä.
”Kehitämme kotipuutarhoja, jotta perheet voivat tuottaa jotain ruokaa vuoden ympäri.”
Haasteita edessä
Li-Bird on Nepalissa arvostettu kansalaisjärjestö, jonka työ biodiversiteetin vahvistamisen parissa tunnetaan hyvin. Järjestö kehittää yhteistyössä viljelijöiden kanssa uusia lajikkeita perinteisistä mutta nykyisin laiminlyödyistä lajikkeista, joilla on ilmastokestäviä ominaisuuksia.
Bhandari muistuttaa, että Nepal on haastava maanviljelijöille, sillä maan ympäristöolot ovat niin vaihtelevia: ”Nepalin alankoalueen riisilajikkeet eivät välttämättä toimi esimerkiksi maan kukkulaseuduilla.” Toisaalta ilmastonmuutos voi muuttaa näitäkin kehityskulkuja.Tärkeää onkin jatkuva sopeutuminen muuttuvaan tilanteeseen.
Järjestön ilmastotyöllä on vahva tutkimuspohja, jotta työtä tehdään tietoon perustuen – sekä yhdessä Nepalin valtion kanssa:
”Meidän on tehtävä työtä hyvin tiiviissä yhteistyössä paikallishallinnon kanssa, sillä heidän on ymmärrettävä ilmastonmuutoksen tuomat kasvavat tarpeet yhteisöissä.”
Entä mitkä tulevat olemaan vasta alkaneen työn suurimpia haasteita?
”Teemme töitä kaikkein köyhimpien yhteisöjen parissa. Heitä on vaikeaa motivoida maanviljelyksen kehittämiseen, sillä he joutuvat tekemään paljon raskaita päiväpalkkaisia hanttihommia.”
Li-Birdilla on suunnitelma: se aikoo viedä uuden työskentelyalueen ihmisiä vierailemaan alueilla, jossa järjestö on tehnyt töitä jo aiemmin. Näin viljelijät pääsevät näkemään itse hyödyt ja tulokset, joita muilla alueilla on jo saavutettu.
Toinen haaste tulee olemaan yhteistyö valtion kanssa ja se, miten kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista saadaan pitkäjänteistä. Nepalissa on äskettäin ollut paikallisvaalit, jossa on valittu uusia edustajia.
”Heitä täytyy kouluttaa ilmastonmuutoskysymyksissä. Edustajat tulevat hyvin erilaisista taustoista”, Bharat painottaa. Tavoitteena on, että työ on kestävää ja jatkossa paikallisviranomaiset kantavat siitä yhä suuremman vastuun. Li-Birdin näkökulmasta myös jatkuva oppiminen on tärkeää.
”Tarvitsemme lisää innovaatioita ilmastoystävällisestä maanviljelyksestä. Meidän pitää jatkuvasti oppia lisää.”
Kirjoittaja: Mimosa Hedberg, Nepalin ja globaalin kehitysyhteistyön viestinnän asiantuntija
Vierailimme Li-Birdin vanhalla työskentelyalueella – näin viljelijät kuvasivat Nepalin maanviljelyksen sekä ilmastonmuutoksen haasteita:
- ”Sateet ja lämpötilat muuttuvat, eikä niitä ole enää helppoa ennakoida. Muutokset ovat hyvin näkyviä, ja niillä on suora vaikutus viljelmiimme.”
- ”Nykyisin on hyvin vaikeaa arvioida, milloin riisi tulisi istuttaa maahan, koska säätä ei voi enää ennakoida.”
- ”Ennen meillä ei ollut talvisin näin paljon sumua ja saimme hyviä perunasatoja. Nyt sumua on enemmän, ja odotamme jopa hallaa. Se vaikeuttaa viljelyä, ja sadot ovat heikkoja.”
- ”Jo ennen monsuunikautta koemme runsaita sateita. Se merkitsee, että meidän on vaikeaa kerätä taimia, ja tämä heikentää kasvisten viljelyä.”
- ”Meillä on täällä enemmän tuholaisia ja hyönteisiä kuin aiemmin.”
- ”Ilmastonmuutos vaikuttaa hunajan tuotantoon. Ennen saimme neljä satoa vuodessa, nyt enää kaksi.”
LUE MYÖS: Simppelit ilmastoteknologiat, jotka muuttavat maailmaa
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.***
