Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Lähetysseura kysyi ministereiltä kehitysmaavieraiden viisumikäytännöistä

Nepalilainen
Nepalilainen

Suomen Lähetysseura on lähestynyt kirjeellä kehitysministeri Kai Mykkästä ja ulkoministeri Timo Soinia ja ilmaissut huolensa Suomen viisumikäytäntöjen ja Suomen kehityspolitiikan tavoitteiden epäjohdonmukaisuudesta. Kirje liittyy tapaukseen, jossa Lähetysseuran kummiohjelman tuella opiskellut nepalilainen nuori ei saanut viisumia Suomeen seurakuntavierailua varten, koska köyhän hakijan pelättiin jäävän Schengen-alueelle. Kirjeen toinen allekirjoittaja on Eetti ry, jonka intialaisten vieraiden viisumihakemus evättiin myös viime syksynä.

”Ulkoministeriö on toistuvasti kehottanut kehitysyhteistyömäärärahoin työtään tekeviä järjestöjä tekemään kehityspoliittista vaikuttamistyötä sekä kertomaan työnsä tuloksista myös kotimaassa. Vaikuttamistyössä haluamme antaa äänen oikeuksien haltijoille niin, että Suomen ja suomalaisten antaman tuen avulla ihmisarvoisen elämän saaneet tai sen puolesta vielä työskentelevät hyödynsaajat saavat itse kertoa oman tarinansa. Asianmukaisesta kutsusta ja tositteista huolimatta viisumi useasti evätään niiltä hyödynsaajilta, joilla ei ole varallisuutta tai vakituista työsuhdetta kotimaassaan. Köyhyydestä tulee syrjinnän väline, joka estää vapaan liikkuvuuden myös tilanteissa, joissa ei ole perusteltua syytä epäillä, että henkilö ei palaisi omaan kotimaahansa vierailun jälkeen”, kirjeessä sanotaan.

Lähetysseura ja Eetti pyytävät, että Suomen viisumipolitiikka otetaan tältä osin viipymättä tarkasteluun, koska viisumikäytäntö estää kehityspoliittisen toimenpideohjelman toteutumista ja asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan taloudellisen tilanteen perusteella.

Sangita BK on 21-vuotias nepalilainen nainen, joka on kotoisin syrjäisestä Mugun piirikunnasta Luoteis-Nepalista. Hän on syntyperältään dalit ja kuuluu siten Nepalin syrjityimpiin ihmisryhmiin. Sangita on ollut Lähetysseuran kummityön piirissä vuodesta 2006 alkaen. Hänen oli tarkoitus vierailla toukokuussa Suomessa tamperelaisen Harjun seurakunnan kutsumana. Hän olisi kertonut suomalaisille dalitien tilanteesta ja kummituen merkityksestä alueen tyttöjen koulutuksessa. Sangita ei kuitenkaan saanut viisumia Suomeen, koska köyhän, naimattoman naisen pelättiin jäävän Schengen-alueelle.