Kuopion Lähetysjuhlille saapuva Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon uusi piispa Ibrahim Azar toivoo, että papit jalkautuvat ihmisten keskelle kuuntelemaan, mitä kirkolta toivotaan. Kirkkonsa erityisenä vahvuutena hän pitää koulutyötä, jota suomalaiset kummitkin tukevat.
Ibrahim Azar on palvellut seurakuntaansa Jerusalemissa papiksi vihkimisestään lähtien, 30 vuotta. Seurakunta kokoontuu Lunastajan kirkolla Vanhassakaupungissa, missä myös piispan toimisto sijaitsee. Teologian maisteriksi hän opiskeli Saksassa ja kolmen tyttärensä kanssa hän puhuu saksaa.
Kodista kaikki lähtee
Kirkolla on piispan mukaan monia isoja haasteita. Hän uskoo, että niihin vastaaminen onnistuu, kun oma luterilainen identiteetti on vahva. Silloin on helpompaa tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Luterilaisuuden parhaita perinteitä on piispan mukaan se, että hengellisyys on läsnä perheiden arjessa, ruokarukouksissa ja lauluissa. Piispa haluaa vahvistaa perheiden elävää kristillisyyttä.
– Kristillinen kasvatus oli meillä ennen vahvaa. Haluan auttaa ihmisiä löytämään tämän perinteen. Vaikka elämäntyyli on nykyään erilainen, tarvitsemme elämäämme hengellisen ulottuvuuden. Suurin toiveeni on, että nuoremme löytävät hengellisen yhteyden kirkkoon.
Piispa arvostaa Lähetysseuran tukea kirkon kasvatustyöhön. Lähetysseuralla on kirkon kouluissa lähes parisataa kummioppilasta, muslimeja ja kristittyjä.
– Kasvatus on kirkkomme tärkeintä työtä. Sen kautta kasvatamme suvaitsevaisia aikuisia ja rakennamme Pyhään maahan parempaa tulevaisuutta.
Mistä nuorille työpaikkoja?
Kristittyjen määrä Lähi-idässä vähenee jatkuvasti. Se johtuu osittain muslimiperheiden isommista lapsiluvuista, mutta myös kristittyjen poismuutosta. Miten piispa näkee Pyhän maan kristittyjen tulevaisuuden?
– Olemme vähemmistö, mutta juuremme ovat täällä. Täältä kristinusko sai alkunsa, ja meillä on tärkeä rooli elää muslimien ja juutalaisten rinnalla, Ibrahim Azar sanoo.
Mitä piispa vastaisi nuorelle ammattiin valmistuneelle tai tutkinnon suorittaneelle palestiinalaiselle, joka ei löydä työtä ja suunnittelee muuttoa ulkomaille paremman elämän toivossa?
– En voi neuvoa häntä jäämään, koska en voi tarjota hänelle työtä. Mutta meidän täytyy kirkkona tehdä enemmän, jotta nuorille löytyisi työpaikka kotiseudulta.
Uskontojen erot kärjistyvät
Ibrahim Azarin mukaan vaikuttaa siltä, että uskontojen uskonnollisuus vahvistuu. Se ei hänestä ole hyvä asia, jos se merkitsee ajassa taaksepäin siirtymistä ja lisääntyvää erottautumista toisin uskovista. Vaarana on radikalisoituminen.
– Meillä palestiinalaisilla on hyvä perinne, jossa muslimit ja kristityt elävät sovussa toisiaan kunnioittaen. Nyt sijaa saa opetus vain islamista totuutena. Fanaattisuus on lisääntynyt.
Kristittyjen vastaus tähän ilmiöön on piispan mukaan vahvistua omassa uskossaan toisin uskovia kunnioittaen.
– Meidän pitää rakastaa, kunnioittaa ja suvaita kaikkia ihmisiä entistäkin syvemmin. Näin olemme suolana ja valona täällä Lähi-idässä. Meidän täytyy löytää keinot elää yhdessä rauhassa.
Lähi-idän ainoa luterilainen kirkko
Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon juuret ulottuvat 1840-luvulle, jolloin saksalaiset ja englantilaiset kristityt saapuivat Palestiinaan auttamaan alueen kristittyä vähemmistöä. He perustivat sairaalan, tyttökoulun ja orpokodin syyrialaisille sotaorvoille.
Ibrahim Azar on kirkon neljäs piispa. Hänen edeltäjänsä Munib Younan toimi piispana 20 vuotta. Kirkossa on noin 2000 jäsentä ja kuusi seurakuntaa. Ne sijaitsevat Jerusalemissa, Betlehemissä, Beit Jalassa, Beit Sahourissa, Ramallahissa ja Ammanissa, Jordaniassa. Kirkon neljässä koulussa oppilaita on yhteensä noin 2150, joista 60 prosenttia on muslimiperheistä.
Valtaosa Länsirannan 2,7 miljoonan väestöstä on muslimeja. Juutalaisia (siirtokunnissa) on 12–14 prosenttia. Kristittyjä on pari prosenttia, enemmistö kreikkalaisortodokseja.
Sari Lehtelä