Lähetysseura on viime vuodesta lähtien kouluttanut yhteistyökumppaneitaan ilmastonmuutokseen ja katastrofeihin varautumisesta. Koulutuksia on ollut jo Zimbabwessa ja Kambodžassa, ja niitä jatketaan syksyllä muissa maissa. Kysyimme katastrofityön asiantuntija Miia Barrow’lta, mistä koulutuksessa oikein on kyse.
Miksi Lähetysseura teki tällaisen koulutuspaketin?
Yhteistyökumppaneiltamme työalueilta tuli selkeä viesti, että ilmastonmuutos näkyy jo työssä ja jokapäiväisessä elämässä. He kertoivat esimerkiksi, että ennen istutettiin riisi tiettyyn aikaan ja nyt riisi pitää istuttaa toiseen aikaan. Koimme, että koulutukselle ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksiin varautumisesta oli tarvetta, ja kysyimme kumppaneiltamme toiveita sen sisällöstä.
Mitä koulutuksessa käsitellään?
Koulutus kestää kolme päivää, josta puoli päivää on varattu käytännön harjoituksille. Koulutuksessa käydään läpi ilmastonmuutoksen teoriaa,
miten ilmastonmuutokseen voi itse vaikuttaa ja sen vaikutuksiin sopeutua sekä miten katastrofeihin voi varautua. Kun valmistaudutaan esimerkiksi tulviin ennalta, tuhot ovat pienempiä ja ihmisiä kuolee vähemmän.
Millaisia käytännön harjoitteita koulutuksessa tehdään?
Olin itse Kambodžassa pitämässä koulutusta kambodžalaisille, thaimaalaisille, laosilaisille ja myanmarilaisille kumppanikirkoillemme ja järjestöille. Käytännön harjoitteluna rakensimme yhdessä tippakastelujärjestelmän, puuta säästävän lieden sekä aurinkokuivurin kasviksille ja hedelmille.
Mikä on tippakastelujärjestelmä?
Tippakastelujärjestelmän avulla voidaan säästää kasteluvettä kuivilla alueilla. Se on hyvin yksinkertainen tehdä: tarvitaan vain muovipullo, jonka korkkiin tehdään reikä neulalla. Pullo laitetaan ylösalaisin kasteltavan taimen viereen maahan tai sille voi myös rakentaa kepistä telineen. Korkkia säätämällä vaikutetaan ilman määrään ja sitä kautta siihen, miten paljon vettä tippuu korkin reiästä. Myös ämpäristä ja muoviletkusta saadaan tehtyä hyvin edullisesti toimiva täsmäkastelujärjestelmä.
Entä mitä ovat puuta säästävä liesi ja aurinkokuivuri?
Puuta säästävä liesi kuluttaa vähemmän puita ja energiaa. Siihen tarvitaan kolme tiilipalaa ja savea. Savi muovaillaan tiilien päälle katoksi. Tällainen liesi hukkaa vähemmän lämpöä kuin avoliesi. Se parantaa ilmanlaatua ja vähentää samalla hengitys- ja silmäsairauksia.
Aurinkokuivurin rakentamiseen tarvitaan bamburitilä, johon kuivatettavat kasvikset tai hedelmät laitetaan. Sen päälle rakennetaan bambusta pilarit, joiden päälle viritetään muovipressu teltaksi. Se on vähän kuin pieni kasvihuone. Kambodžassa kuivataan esimerkiksi kalaa, mangoa ja guavaa. Ihmiset kuivaavat siellä usein elintarvikkeita avomaalla, mikä ei ole niin tehokasta. Myös taudit leviävät sillä tavoin helpommin, kun ruokiin pääsee pölyä ja kärpäsiä. Aurinkokuivaaja on vastaus näihin ongelmiin ja se on nopeampaa kuin avokuivaus.
Mitkä teemat ovat kiinnostaneet koulutukseen osallistujia erityisesti?
Kambodžassa puhuimme paljon tulvista Mekong-joen varrella. Keskustelimme, mitä kasveja olisi hyvä kasvattaa tulvariskialueella ja miten tulviin voi varautua. Taloja voidaan esimerkiksi rakentaa korkeammalle maalle tai jalkojen päälle. Ruokavarastot, viljavarastot ja pellot pitäisi sijoittaa kauemmaksi joesta. Jos ruokavarastojen pilaantuminen voidaan estää, se vähentää tulvien tuhoisuutta. Yksi kiinnostava tapa suojella ruuantuotantoa on käyttää kelluvia puutarhoja. Vesihyasinteista tehdään lautat, joiden päälle laitetaan bambua ja lehmänlantaa tai kompostimultaa ja niihin voi sitten istuttaa vaikka tomaatteja. Tulvatuhoja voi ehkäistä myös pengertämällä jokia.
Keskustelimme myös siitä, miten puiden seassa samalla maalla voi viljellä eri kasveja. Tällaisessa viljelytavassa puut ja kasvit hyötyvät toisistaan. Kasvit parantavat maaperää, ja puut antavat kasveille varjoa, jolloin ne tarvitsevat vähemmän vettä.
Zimbabwessa kumppaneitamme kiinnosti mehiläistarhaus, ja esimerkiksi Gwain alueella lastensuojelutyötä tekevät isoäitien ryhmät ovat aloittaneet mehiläistarhauksen. Mehiläisten pölytys on hyödyksi alueen kasveille ja ruokatuotannolle. Hunajasta saadaan ravinteikasta lisäravintoa sekä tarvittaessa lisätuloja. Monipuolisuus on valttia kaikessa: jos yksi sato tai elinkeino ei onnistu, toinen voi taata ruokaturvan.
Teksti: Minna Havunen
Kuvat: Miia Barrow
Tasaus-kampanjalla tuetaan ilmasto- ja ympäristötyötä maailmalla Ympäristöpankin kautta! Tuki ohjataan muun muassa ympäristökoulutusten järjestämiseen Nepalissa.
