Itä-Afrikassa sijaitseva Tansania on maa, jossa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo konkreettisesti esimerkiksi äärimmäisenä kuivuutena ja äkillisinä tulvina. Maan väestörakenteen takia nuorisotyöttömyys yleistyy, ja noin neljäsosa väestöstä elää köyhyydessä. Lähetysseura tekee kehitysyhteistyötä etenkin Itä- ja Luoteis-Tansaniassa, ja työn tulokset näkyvät niin yksittäisten ihmisten kuin yhteisöjen elämässä.
”Hyviä tuloksia on saavutettu erityisesti siksi, että työtä tehdään yhteisöissä, jotka ovat aidosti halukkaita muutokseen, kokeilemaan uutta. Hyviä ideoita löytyy, kun on sopiva yhdistelmä intoa, luottamusta ja ammattitaitoa”, kertoo Tansanian kehitysyhteistyön parissa pitkään työskennellyt Lähetysseuran projektipäällikkö Raija Hurskainen.
1. Kilwassa nuoret saivat elinkeinon
Monella Lähetysseuran työalueella naisryhmät valmistavat tuotteita myytäviksi, jotta he saisivat omaa rahaa. Muutamat naisten tulonhankintaryhmät Kilwassa onnistuivat jalostamaan tuotteitaan niin, että niiden perusteella paikallishallinto myönsi heille rahoitusta bisneksen laajentamiseen. Tällainen jatkojalostukseen lähtenyt tuote oli esimerkiksi naisten valmistama kookosöljy.
Moni alueen nuorista pääsi töihin Lähetysseuran hankkeen ansiosta. Vuonna 2020 Kilwassa 313 nuorta sai koulutusta ammatillisista taidoista. Heistä 69 prosenttia eli 215 nuorta työllisti itsensä, esimerkiksi maataloudessa, puusenpäntöillä, ompelulla tai muurarina. Vuodessa yhteensä 240 nuorta sai koulutusta yrittäjyystaidoista.
Tuloillaan nuoret hankkivat maata, moottoripyöriä kulkeakseen pitkiä matkoja vaikeissa maastoissa, ja aurinkopaneeleja. He myös maksoivat lastensa koulumaksuja, hankkivat ruokaa ja terveyspalveluita.
2. Mehiläisten hoitoa ja taimia Kishapuun
Luoteis-Tansaniassa tehdään yhteisölähtöistä ilmastotyötä. Se tarkoittaa, että koko kylä otetaan mukaan. Kylien johtajia koulutetaan ympäristöasioista, jotta he toimisivat esimerkkeinä. Vuosina 2019-2020 yhteensä 2265 yhteisöjohtajalla oli koulutusten ansiosta aiempaa parempi tietämys ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja niihin varautumisesta.
Koteihin tätä tietoa levitettiin käytännön apukeinojen kautta. Perheille annettiin esimerkiksi energiaa säästäviä liesiä, joiden ansiosta polttopuita tarvitaan vähemmän kuin ennen. Vuonna 2019 halukkaat kyläläiset koulutettiin hoitamaan mehiläisiä, minkä ansiosta perheet saivat itselleen paitsi toimeentuloa, myös hunajaa.
Tärkeä osa työtä tällä Tansanian kuivimmalla alueella on puiden arvostamisen, istuttamisen ja hoidon opetus. Vuonna 2020 hankealueiden perheet istuttivat 6500 puuntaimea. Alueella perustettiin myös taimitarha, jossa kasvatettiin 8000 taimea. Koko asenneilmapiiri puita kohtaan alueella on muuttunut: aiemmin niitä pidettiin hyödykkeinä, joista saa polttopuita ja hiiltä. Nyt kylissä tiedostetaan puiden hyödyt ja merkitys ilmastolle.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen tarkoittaa valitettavasti myös luonnon ääri-ilmiöihin varautumista. Siksi katastrofitietoisuudesta pidettiin koulutuksia, joiden ansiosta paikalliset johtajat ymmärsivät aiempaa paremmin, miksi esimerkiksi kestävien talojen rakentaminen kannattaa.
3. Vammaisten ihmisten omavaraisuutta ja perheiden ruokaturvaa
Vammaisten asema Tansaniassa on huono. Maalaiskylissä jo liikkuminen paikasta toiseen huonoja teitä pitkin tuottaa monelle vaikeuksia. Viime vuonna Kishapun kylien asukkaista 94 vammaista ihmistä alkoi ansaita itselleen rahaa. Heistä neljäsosa oli omavaraisia, eli he pystyivät elättämään itsensä täysin itsenäisesti. Lisäksi 48 perhettä, joissa on vammainen perheenjäsen, sai yhteisön terveysrahaston kortin, joilla saa hoitoa paikallisissa sairaaloissa.
Kuumuuden ja kuivuuden takia alueen ruokaturva on heikentynyt, ja pandemia pahensi tilannetta. Hankekylien kotitalouksista kuitenkin 90 prosenttia söi 2-3 ateriaa päivässä. Nämä perheet viljelivät Lähetysseuran neuvomana kuivuutta kestäviä ja paljon satoa tuottavia lajikkeita, kuten durraa, maissia ja bataattia.
4. Vammaiset pääsivät kouluun ja kuntoutukseen
Tansaniassa vammaiset lapset eivät usein saa tarvitsemaansa tukea. Tietoa vammaisuuden syistä ei välttämättä ole, ja ajatellaan, ettei vamman kanssa voi edes käydä koulua. Siksi Lähetysseura tukee vammaisten lasten ja nuorten omaehtoista elämää.
Vuoden 2020 aikana 507 vammaista lasta ja nuorta sai tarvitsemaansa erityistukea, kuten neuvontaa, kuntoutusta, apuvälineitä ja lääketieteellistä hoitoa.
Lapsen pääsy kouluun ei kuitenkaan yksin riitä. Opetuksen ja tuen täytyy olla laadukasta. Lähetysseura koulutti vastuussa olevia virkamiehiä, opettajia, rehtoreita ja vammaisten lasten vanhempia, jotta lasten oikeus koulunkäyntiin toteutuisi. Vuonna 2020 ammattitaitoisten erityisopettajien määrä ylitti 25 opettajan tavoitemäärän.
Muutkin tavoitteet ylittyivät: Neljän vuoden hankekauden aikana oli tarkoitus saada 85 vammaista lasta kouluun, mutta viime vuonna heitä oli koulussa jo 112. Tieto lasten kyvyistä ja vammaisuuden syntymekanismeista oli ehtinyt tavoittaa oikeita ihmisiä ja muuttaa asenneilmapiiriä.
5. Naiset yrittäjiksi ja johtaviin asemiin kylissä
Tyttöjen asema perheissä ja yhteisöissä on kehno etenkin Tansanian maaseudulla. Samalla tiedetään, että tyttöjen tukeminen auttaa koko yhteiskunnan kehittymisessä. Lähetysseuran vuonna 2020 alkaneessa hankkeessa jo 1688 naista ja 650 tyttöä pyörittää yritystä ja elättää itseään esimerkisi saippuan ja batiikin valmistamisella, puutarhanhoidolla, kotieläinten pidolla tai ompelemalla.
Naisten taloudellinen aktiivisuus on lisääntynyt, ja heidän elämänsä ei enää rajoitu kotitalouden piiriin. Samalla naisten osuus kyläneuvostoissa on kasvanut.
6. Palkintoja pitkäjänteisestä työstä
Alkuvuodesta 2021 Lähetysseuran kehitysyhteistyön yhteistyöjärjestö sai palkinnon naisten hyväksi Lähetysseuran tuella tehdystä työstä. Palkinnon myönsi Morogoron maakunta ja Tansanian valtion paikallishallinnosta vastaava ministeriö.
Pohjois-Tansaniassa Merun maakunnan yläkoulujen loppukokeiden keskiarvo oli kolmanneksi paras koko maassa. Näistä 54 koulusta 24 oli ollut Lähetysseuran täydennyskoulutuksen piirissä viimeiset kuusi vuotta. Opetusministeriö antoi tästä hyvästä alueelle palkinnon, jonka vastaanotti yläkoulujen opetuksesta vastaava Emmy Mfuru. Myös paikallishallinnosta vastaava ministeriö palkitsi Merun maakunnan koulumenestyksestä.
”Nämä ovat tulos siitä työstä, mitä yläkoulujen opettajien kanssa tehdään. Koulutuksissa he ovat ymmärtäneet, että osallistava opetus toimii lapsille paremmin kuin luennointi”, Mfuru sanoo.
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.***
Teksti: Virve Rissanen
