Pandemian alusta on jo yli vuosi. Miten korona muutti Lähetysseuran kehitysyhteistyötä? Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Roosa Rantala kertoo alla olevassa kirjoituksessaan pandemiavuoden kokemuksista:
”Kehitysyhteistyöhön sisältyy aina ennakoimattomuutta. Hankkeita suunnitellaan olosuhteisiin, joissa yhteiskunnallinen vakaus
voi heilahtaa nopeasti suuntaan jos toiseenkin. Koronapandemia yllätti silti kaikki. Vaikka me Lähetysseurassa ja yhteistyöorganisaatioissamme olemme tottuneita tekemään kattavia riskianalyyseja, havainnoimaan heikkoja signaaleja ja hiomaan varautumissuunnitelmia, mustaksi joutseneksi luonnehdittu ennusteiden odottamaton tekijä, globaali pandemia, yllätti rajuudellaan ja laajuudellaan.
Vakaviin kulkutauteihin oli totuttu ja superbakteerit ja antibioottiresistenssit olivat turvallisuusarvioiden perussisältöä, mutta COVID-19 pakotti kerralla, kiireellä ja uudella tavalla miettimään työtavat uusiksi. Nyt vuosi pandemian alkamisen jälkeen me asiantuntijat Suomen päässä istumme edelleen kotikonttoreissa, mutta maailmalla on tapahtunut paljon.
Pandemia eteni eri tahtiin eri puolilla maailmaa, ja terveysturvallisuuden lisäksi huolenaiheiksi ja tuen tarpeiden kohteiksi alkoi nousta uusia teemoja: liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset estivät työn ja ruoan hankinnan, naisiin ja lapsiin kohdistuneen väkivallan raportoitiin kasvaneen, valeuutisilmiö kasvoi ja lasten koulunkäyntiin oli tullut katkoksia.
Suurin huolenaihe kohdistuukin lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa. Kun koulupolku keskeytyy useiksi kuukausiksi, kynnys palata oppimisen pariin nousee. Jos globaali oppimisen kriisi oli jaettu huolenaihe jo ennen pandemiaa, se sai uusia sävyjä viime vuoden aikana. Panostaminen lasten ja nuorten tulevaisuuteen on entistä tärkeämpää, ja tähän työhön Lähetysseura keskittyy myös tulevaisuudessa.
Lähetysseuran nykyinen kehitysyhteistyöohjelma tarjosi hieman yllättäenkin erinomaiset lähtökohdat arvaamattoman pandemian tarpeisiin vastaamiseen. Olemassa olevaan kehitysyhteistyöohjelmaan sisältyy muun muassa terveys- ja hygieniatyötä, toimeentulolähteiden kehittämistä ja ruokaturvan parantamista. Ne tarjosivat suoraan ratkaisuja ja tuloksia pandemian riepottelemassa todellisuudessa.
Naisten oikeuksien puolesta työtä tekevillä järjestöillä oli jo valmiina osaamista, jolla reagoida ja vastata, kun naisten ja tyttöjen asema heikkeni nopeasti. Lasten oppimista tuettiin matalan infrastruktuurin maissa etäopiskelumateriaalien, radiossa lähetettävien opetusohjelmien ja nauhoitteiden avulla.
Hyvin verkostoituneilla ja paikalliset olosuhteet erinomaisesti tuntevilla kumppaneilla oli kyky miettiä uusia työtapoja ja saattaa apu perille
haasteellisissa olosuhteissa. Pandemia on merkinnyt pohjoisen ja etelän kehitystoimijoille myös digiloikkaa. Yhteydenpidossa ja varsinaisessa hankkeiden toteuttamisessa on hyödynnetty erilaisia digiratkaisuja paikalliset olosuhteet huomioiden. Kun matkustaminen Suomesta, eri maiden välillä ja maiden sisällä estyi, verkkopohjainen yhteydenpito ja etäkokoukset lisääntyivät. Olosuhteet loivat tarpeen toteuttaa etäkoulutuksia, ja ne onnistuivat mainiosti. Nämä toimenpiteet vähensivät myös merkittävästi kehitysyhteistyön aiheuttamaa ilmastokuormitusta, kun lentäminen vähentyi. Digitaalisten kanavien ja alustojen hyödyntämistä ja kehittämistä on syytä jatkaa myös pandemian väistyttyä.
Jos viime vuosi oli tummia sävyjä täynnä, niin toivon ja valon pilkahdukset kiinnittyivät kumppaneiden innovointikykyyn ja resilienssiin – ihmisten kykyyn sopeutua vaikeisiin tilanteisiin. Mikä on siis viime vuoden suurin opetus?
Koronapandemia näyttäytyy Lähetysseuran toimintaalueilla yhtenä suurena kriisinä muiden isojen kriisien, konfliktien ja ongelmien joukossa. Siihen suhtaudutaan jo lähtökohtaisesti niin kuin muihinkin haasteisiin: tämäkin menee ohi ja tästäkin selvitään, kun yhdessä tehdään.
Toivo onkin ihmisissä, heidän mielikuvituksessaan ja kekseliäisyydessään. Jos jo saavutetut kehitystulokset ovat vaarassa pandemian ja sen taloudellisten ja sosiaalisten seuraamusten vuoksi, tahdolla ja ratkaisukeskeisyydellä pääsemme yhdessä eteenpäin kestävän kehityksen viitoittamalla tiellä. Halutessamme meillä on käsissämme kaikki eväät tehdä yhdessä parempi, oikeudenmukaisempi ja kestävämpi tulevaisuus. Lähdetkö mukaan tälle matkalle?”
Tunnuslukuja: tietoa ja tukea koronapandemian keskelle
- Kolumbiassa 510 perhettä sai ruoka-apua ja yli 4000 ihmistä tavoitettiin eri medioiden kautta ohjelmilla, joissa jaettiin koronatietoutta ja kampanjoitiin perheväkivaltaa vastaan.
- Etiopiassa jaettiin tietoa koronasta eri medioiden välityksellä ja tavoitettiin yli 300 000 ihmistä.
- Nepalissa annettiin psykososiaalista tukea ilmaisen puhelupalvelun kautta. 5100 ihmistä tavoitettiin internetin kautta, ja he osallistuivat mielenterveyttä koskeviin virtuaalisiin tapahtumiin. 54 opettajaa 27 eri koulusta sai koulutusta lasten mielenterveydestä, mikä hyödyttää noin 1500 lasta.
- Nepalissa tuettiin myös etäopiskelumahdollisuuksien järjestämistä. Yhteensä 1610 oppilasta 1–3 luokilta 25 koulusta sai opetusta radioohjelmien tai nauhoitteiden kautta.
- Tansaniassa kouluihin perustettiin pysyviä käsienpesupisteitä, joista on hyötynyt noin 12 000 lasta ja nuorta.
- Senegalissa Fatickin alueella 2000 henkilöä sai hygieniatarvikkeita ja kasvomaskeja koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sekä
tietoa, miten suojautua virukselta ja estää sen leviäminen. - Lähetysseura suuntasi vuonna 2020 rahoitusta koronanvastaisessa työssä seuraaviin työmuotoihin: hygieniatyö (WASH), ruoka-apu, suojamateriaalit, koronatiedotus, psykososiaalinen tuki, etäopiskelumahdollisuuksien tukeminen, sukupuoleen
perustuvan väkivallan vastainen työ, toimeentulomahdollisuuksien tukeminen.
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. ***
