កុមារចាប់ផ្តើមសាលារៀននៅអាយុ 6 ឆ្នាំជាភាសាដែលនាងមិននិយាយ។ វាត្រូវចំណាយពេលយ៉ាងតិចប្រាំឆ្នាំដើម្បីយល់ភាសាបរទេសឱ្យស៊ីជម្រៅបន្ថែមទៀត ហើយដូច្នេះរៀនអ្វីថ្មីៗ។ តើ ក្មេង អាយុ ប៉ុន្មាន ទើប ចាប់ ផ្ដើម រៀន នៅ សាលា?
Osaisitko tehdä tämän yksinkertaisen laskutoimituksen? Todennäköisesti et, jollet ymmärrä mitä tekstissä sanotaan.
Otetaan sama suomeksi:
Lapsi aloittaa koulun 6-vuotiaana kielellä, jota ei osaa. Vieraan kielen syvällisempään ymmärtämiseen ja siten uusien asioiden oppimiseen menee vähintään viisi vuotta. Kuinka vanha lapsi on, kun hän alkaa oppia koulussa?
Esimerkki havainnollistaa, miten yksinkertainenkin asia on vaikea ymmärtää, jos se opetetaan vieraalla kielellä. Globaali ongelma koskettaa satoja miljoonia lapsia maailmassa. Osa onnistuu kapuamaan kielimuurin yli, mutta valtaosan koulutie keskeytyy jo ensimetreillä.
Oikeutta oppimiseen voi edistää monikielisellä koulutuksella. Siinä opetus alkaa omalla äidinkielellä ja siirtyy pikkuhiljaa valtakieleen. Lähetysseura tukee monikielistä koulutusta Kolumbiassa, Senegalissa, Myanmarissa, Thaimaassa ja Kambodžassa. Työn kautta tuhannet kielivähemmistöihin kuuluvat lapset ovat saaneet paremmat lähtökohdat koulunkäyntiin.
Tarve koulutukselle kasvaa
Kambodžassa elää useita alkuperäiskansoja, joilla on oma kielensä ja kulttuurinsa. Yhteensä heitä on lähes puoli miljoonaa. Ratanakirin alue on maan köyhimpiä, ja suurin osa sen väestöstä kuuluu alkuperäiskansoihin, joiden yhteiskunnallinen asema on hyvin heikko.
Perinteisesti kansat ovat eläneet pienissä, syrjäisissä yhteisöissä ylängöillä ja jokien varsilla, mutta kahden viime vuosikymmenen aikana ne ovat joutuneet muuttamaan elintapojaan ympäristöön liittyvien muutosten takia. Alkuperäiskansojen elinkeino on hitaasti muuttumassa omavaraisesta maataloudesta kohti kaupallista viljelyä ja uusia toimeentulomahdollisuuksia. Samalla koulutustarpeet ovat kasvaneet.
Muutosta mutkistaa se, ettei suurin osa alkuperäisväestöstä ymmärrä maan virallista kieltä khmeriä. Näin ollen vähemmistökansat ovat ajan saatossa jääneet virallisen koulutuksen ulkopuolelle, ja heidän koulutuksensa ja lukutaitonsa on erityisen alhainen.
Suomen Lähetysseura ja kambodžalainen ICC-järjestö työskentelevät monikielisen koulutuksen kehittämiseksi Ratanakirin maakunnassa. Työ tapahtuu kolmella sektorilla: esikouluissa, peruskouluissa sekä epäformaaleissa lukutaitoluokissa, jotka mahdollistavat opiskelun syrjäisillä alueilla, joilla ei ole kouluja.
Moni hankkeen asiantuntijoista kuuluu itsekin kielivähemmistöihin. Esimerkiksi tampuan-alkuperäiskansaan kuuluvalla Pich Yekillä on omakohtaista kokemusta monikielisen opetuksen merkityksestä.
Ensimmäisenä kouluvuotenaan hän ei oppinut mitään, koska ei ymmärtänyt kieltä eikä pystynyt kommunikoimaan opettajan kanssa. Koulu jäi kesken.
Apua löytyi lopulta ystäväpiiristä.
”Hieman khmeriä taitava ystäväni opetti minulle aakkosia, niin että pystyin lopulta palaamaan takaisin kouluun. Kokemuksestani tiedän, että vieraalla kielellä opiskelu on hyvin haastavaa. Siksi olen onnellinen voidessani työskennellä alkuperäiskansojen lasten koulunkäynnin vahvistamiseksi”, hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Yek kertoo.
Valtiojohdon tasolla tunnustettua työtä
Vähemmistökansojen kielioikeuksien edistyminen on pitkäjänteisen vaikuttamistyön tulos. Kambodžassa alkuperäiskansojen lukutaitotyön juuret yltävät 1970-luvulle. Päättäjät ovat tunnistaneet monikielisen opetuksen hyödyt, ja 2000-luvulla kielityö on levinnyt pikkuhiljaa epäformaaleista lukutaitoluokista valtion kouluihin saakka.
Tänä päivänä alkuperäiskansojen koulutukseen panostaminen otetaan vakavasti valtiojohdon tasoa myöten. Opetusministeri Hang Chuon Naron on puheissaan korostanut, kuinka monikielinen koulutus edistää inklusiivisuutta ja yhdenvertaisuutta ja on siten keskeisessä roolissa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi Kambodžassa. Panostus on tuonut maalle kansainvälistä tunnustusta: UNESCO on nimittänyt Kambodžan Filippiinien ohella kaikkein edistyksellisimmäksi maaksi monikielisen koulutuksen toteuttamisessa.
Nyt maassa on luotu ja hyväksytty virallinen kirjakieli yhteensä kuudelle alkuperäiskielelle. Näistä viisi sijaitsee ICC:n työalueella Ratanakirissa. Provinssin opetusministeriön varajohtaja Pa Sotha pitää koulutusta tärkeänä monesta syystä.
”Monikielisen koulutuksen kehittäminen on tärkeää ensinnäkin alkuperäiskansojen arvokkaan kulttuurin säilyttämiseksi. Toiseksi työ auttaa rakentamaan siltaa oman äidinkielen ja virallisen kansalliskielen välillä. Monikielinen koulutus vähentää alkuperäiskansoihin kuuluvien oppilaiden koulupudokkuutta ja vahvistaa lasten pystyvyyden tunnetta.”
Koulutusta opettajille, lapsille ja vanhemmille
ICC on kouluttanut Ratanakirin alueen peruskoulun, esikoulun ja lukutaitoluokkien opettajia monikielisestä opetuksesta. Vuonna 2024 yhteensä 40 opettajaa sai täydennyskoulutusta.
Opettajien ammattitaidon vahvistuessa yhä useampi lapsi ja nuori oppii nyt lukemaan ja kirjoittamaan omalla äidinkielellään. Vuoden 2023 alussa työ laajeni, kun yhdessätoista uudessa alakoulussa käynnistettiin monikielisen opetuksen ohjelma. Työn ansiosta lähes kaksi ja puolituhatta alkuperäiskansoihin kuuluvaa lasta saa nyt opetusta omalla äidinkielellään.
ICC on tuottanut osana monikielisen koulutuksen hanketta omakielistä opetusmateriaalia, jossa tarinat sijoittuvat alkuperäiskansojen omaan elinympäristöön, ja ovat siksi samaistuttavia ja helposti ymmärrettäviä.
“Olen iloinen, kun luokassamme on kirjoja omalla äidinkielelläni kreungilla. Koulussa olen oppinut lukemaan ja nyt voin lukea kirjoja lukutaidottomille vanhemmilleni”, 10-vuotias Chiva sanoo.
Ensimmäisen luokan opettaja Langhav Nangminh kertoo, että omaan kieleen ja kulttuuriin yhdistyvät koulukirjat innostavat lapsia oppimaan.
”Sisällytän opetukseen lukemisen lisäksi leikkejä, jotka ovat lapsilla hauska tapa oppia. Esimerkiksi kun opettelemme laskemaan, menemme oppilaiden kanssa ulos keräämään puiden lehtiä ja laskemme niiden avulla.”
Alkuperäiskansoihin kuuluvien aikuisten heikon koulutustason vuoksi kyky tukea lapsia opinnoissa voi olla heikkoa. Siksi ICC lisää myös tietoisuutta koulunkäynnin merkityksestä. Vuonna 2023 yli 1700 vanhempaa ja huoltajaa sai tietoa lasten oikeudesta koulutukseen Ratanakirin alueella.
”Kun aloitimme koulussamme äidinkielisen opetuksen, osa vanhemmista ihmetteli, miksi lasten tulisi oppia kielellä, jota he jo osaavat. Nyt suurin osa vanhemmista ymmärtää monikielisen opetuksen merkityksen”, Nangminh sanoo.
Myös vanhemmille järjestetään lukutaito-opetusta. Se antaa toisen mahdollisuuden niille, joilla ei ole ollut kouluikäisenä mahdollisuutta opiskella.
”Lukutaito vahvistaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan sekä kykyä tukea omien lastensa koulunkäyntiä”, Pa Sotha opetusministeriöstä sanoo.
Kyläkoulusta yliopistoon
Koulumenestystä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Raportointi on osoittanut, miten kielityöllä on selkeä vaikutus alkuperäiskansoihin kuuluvien lasten ja nuorten opintomenestykseen paitsi nykyhetkessä, myös tulevaisuudessa. Niin lukion läpäisseiden kuin korkeakouluopintoihin jatkavien nuorten määrä on koko ajan kasvussa.
Areung Sreyda on hallintotieteiden opintoja Kratien yliopistossa viimeistelevä nuori, jonka tarina on inspiroinut niin kotikyläläisiä kuin ICC:n henkilökuntaa.
”Isäni kuoli, kun olin ensimmäisellä luokalla. Jouduimme muuttamaan äitini kanssa syrjäiselle alueelle, jossa ei ollut koulunkäyntimahdollisuutta. Jäin pois koulusta yli viideksi vuodeksi”, Sreyda kertoo.
Käännekohta tapahtui, kun vuonna 2011 Sreydan kotikylään perustettiin lukutaitoluokka. Hän oli silloin 13-vuotias.
”Suoritin kahden vuoden aikana lukutaito-opinnot, joiden jälkeen opettaja rohkaisi minua jatkamaan opiskelua valtion koulussa. Aluksi opetuskielen vaihtaminen äidinkielestä valtakieleen tuntui vaikealta, mutta lopulta menestyin hyvin opinnoissani ja sain stipendin yliopistoon.”
Sreyda uskoo, ettei hänellä olisi ollut mahdollisuutta opiskeluun ilman omakielistä opetusta:
”On tärkeää voida luoda opintoihin vahva perusta omalla kielellä. Opintojen jatkaminen toisella kielellä sujuu siten varmemmin. Kielitaito antaa paremmat eväät tulevaisuuteen, oli sitten nuori tai vanha.”
Teksti: Anna Peltonen
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin***
Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomissa 2/2025.
Nyt kun olet täällä…
…meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan erilaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme maailmalla ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat. Samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä, jota tehdään syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa maailman köyhimmissä maissa.
Tilaa Lähetyssanomat