Keskellä Etiopian vehreää kahvialuetta istuu luokallinen naisia opiskelemassa. He oppivat rahankäyttöä ja terveystietoa omalla äidinkielellään. Moni oppii kirjoittamaan nimensä ensimmäistä kertaa.
Etiopialainen Tirunesh Gizachew kertoo, ettei hän ei päässyt lapsena kouluun eikä oppinut siksi numeroita ja kellon käyttöä.
– Työskentelen kahvimetsässä. Siellä aika lentää, ja koska en osannut katsoa kelloa, olin aina myöhässä, Gizachew kertoo.
Hän opiskelee nyt kirjaimia ja numeroita omalla äidinkielellään benchillä. Benchin puhujia on noin 445 000. Etiopiassa tavoitteena on, että jokainen voisi aloittaa peruskoulun omalla äidinkielellään. Se on kuitenkin vaikeaa, kun kieliä on yhteensä yli 80. Lopputuloksena moni ei opi kouluissa mitään, koska ei ymmärrä siellä käytettävää kieltä.
Tätä varten Suomen Lähetysseura aloitti yhdessä SIL (Summer Institute of Linguistics) -järjestön kanssa äidinkielisen opetuksen projektin Benchi-Majin alueella vuonna 2010. Vähemmistökielien puhujille koulutetaan äidinkielisiä opettajia, ja kouluiän ohittaneet naiset opettelevat lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan omissa ryhmissään.
Hankkeen ansiosta nykykoululaisilla ovat asiat hyvin. Esimerkiksi benchinkielisten alueiden kouluista jo 80 prosenttia pystyy opettamaan lapsia heidän äidinkielellään. Lasten vanhemmat kuitenkin jäivät aikanaan ilman kunnon koulutusta, ja siihen tarpeeseen naisryhmät nyt vastaavat. Ryhmiä pidetään neljällä eri kielellä.
Liukastelua kahvimetsien katveessa
Addis Menederin kylässä suurin osa ihmisistä viljelee kahvia. Alueen keskipalkka on noin 7000 birriä eli 300 euroa vuodessa. Vehreässä kylässä kasvaa myös hedelmäpuita ja maissia, mutta rahaa kuluu perustarpeisiin, kuten teff-viljaan ja öljyyn.
Vettä on kuivan kauden aikana niin vähän, että sitä pitää hakea naapurikylistä.
Naisten opiskeluryhmä kokoontuu nuorisotalossa, joka sijaitsee jyrkän mäen varrella. Yksi opiskelijoista, Alemitu Asseffa, kertoo, että etenkin sadekaudella tunneilla saapuminen on melkoista seikkailua.
– Tie on mutainen ja liukas. Liukastelemme, kaadumme ja nousemme jälleen, kun taivallamme talolle, Alemitu sanoo.
Tunneilla käynti silti tekee Alemitun onnelliseksi. Hän on oppinut kirjoittamaan oman nimensä, ja tietää myös numerot. Se auttaa jokapäiväisessä elämässä.
– Esimerkiksi puhelinnumeroita oli vaikea ottaa talteen aiemmin, Alemitu kertoo.
Kysyttäessä miesten asennoitumisesta opiskeluun, Alemitu vakuuttaa, että tilanne on hyvä.
– Miehemme jopa rohkaisevat meitä opiskelemaan lisää!
”Olen oppinut säästämään”
Ryhmää opettaa Azalech Faris, joka sai työhönsä kahden viikon koulutuksen. Opettajat valitaan yhteisön joukosta. Opettamisen lisäksi Azalech viljelee kahvia.
Koska kahvin viljely on tärkeä elinkeino, sitä käsitellään myös tunneilla. Bizunesh Yermaro on oppinut käyttämään kastelujärjestelmää tällä kurssilla.
– Opin myös käsittelemään kahvia oikein, niin, ettei mitään mene hukkaan. Siitä on ollut iso apu, Bizunesh sanoo.
Hän on poikkeuksellinen nainen yhteisössään. Hänellä on kolme lasta, eikä hän halua enempää. Asenteeseen saattaa vaikuttaa kurssilla saatu terveydenhuolto- ja talousopetus.
Zenebech Shunerussian elämään etenkin talousoppi vaikutti radikaalisti.
– Ennen vain käytin kaiken rahan, mitä sain. Nyt olen oppinut säästämään, Zenebech kertoo.
Teksti ja kuvat: Virve Rissanen
Artikkeli julkaistaan Lähetyssanomien numerossa 2/2020.
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa. Tilaussivulle pääset tästä.
