Ympäristökasvatus lähti uudelle vaihteelle, kun tansanialaiset opettajat ottivat haltuun ilmiöoppimisen
– Emme ensin ymmärtäneet ollenkaan, mitä oppiainerajat ylittävä oppimiskokonaisuus tarkoittaa. Se oli meille aivan uutta, Pohjois-Tansaniassa sijaitsevan Lekin yläkoulun rehtori Bernard Mbise kertoo.
Lähetysseuran tukeman PITA-hankkeen tavoitteena on luoda käytännön malleja yläkoulujen ympäristökasvatuksen opetukseen. PITA on lyhenne hankkeen englanninkielisestä nimestä Participatory and Integrative Teaching Approach. Nimessä leikitellään englannin ja swahilin kielellä. Swahilin kielen verbin pita merkitys on ohittaa, ylittää (odotukset), läpäistä (kokeet). Nimensä mukaisesti PITA-hankkeen päämääränä on vahvistaa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäyntiä.
Koulutuksissa sovelletaan ilmiöpohjaisen oppimisen periaatteita, mikä tarkoittaa sitä, että valittua ympäristöaihetta opetetaan kaikkien yläkoulun oppiaineiden kautta. Hankekouluissa on yhteensä noin 11 000 oppilasta ja 750 opettajaa.
Vuoden 2019 teemana oli vesi. Hankkeessa mukana olevien koulujen opettajat ja oppilaat valmistelivat siis vesiaiheisia oppimiskokonaisuuksia. Yhteinen aihe ohjasi eri oppiaineiden opettajia suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta yhdessä. Se auttoi oppilaita ymmärtämään, miten eri oppiaineet liittyvät toisiinsa.
Edellinen vuosi oli ollut pettymys Lekin yläkoululle. Silloin teemana oli kierrätys, ja koulun kierrätysaiheinen oppimiskokonaisuus oli vasta 15. sijalla 24 koulun välisessä arvioinnissa. Näyttää kuitenkin siltä, että tämä takapakki sisuunnutti koulun uuteen yritykseen.
– Vuonna 2019 meitä ohjattiin PITA-hankkeen koulutuksissa lisää, ja tietenkin olimme jo jotakin ymmärtäneet edellisenä vuonna. Niinpä halusimme yrittää uudestaan paremmalla menestyksellä, Mbise sanoo.
Lekin yläkoulun opettajat päättivät kokeilla ilmiöoppimista yläkoulun 3-luokkalaisten kanssa. Se vastaa suomalaisen yläkoulun 8. luokkaa. Kaikki opettajat valitsivat oman oppiaineensa sisällöistä aiheen, joka liittyi vuoden 2019 ympäristöteemaan – veteen. Eri oppiaineiden opettajat työskentelivät yhdessä, mikä oli heille uusi kokemus.
Historian opettaja valitsi aiheeksi siirtomaa-ajan palvelut, erityisesti vedenjakelun. Maantiedon opettaja valmistautui puhumaan veden tehtävistä maaperässä. Matematiikan opettaja päätti valmistella tilastotieteen tehtävän, jossa oppilaiden piti määritellä koulussa käytetyn vesimäärän päivittäinen keskiarvo. Englannin ja swahilin opettajat opettivat, miten kirjoittaa asiatekstiä, ja oppilaaat saivat tehtäväkseen kirjoittaa vesiaiheisen aineen.
Muutkin valmistelut etenivät. Opetusvälineeksi syntyi malli sadeveden talteenotosta. Lopulta opettajat olivat valmiita aloittamaan kokeilun.
– Oppilaat hämmästyivät, kun opettajat tulivat luokkaan yhdessä ja myös opettivat yhdessä. Se oli hyvin antoisaa, Bernard Mbise sanoo, ja lisää:
– Itse asiassa oppilaat pyysivät, että jatkaisimme tiimiopetusta myös kokeiluviikon jälkeen.
Vastoin kaikkia odotuksia Lekin yläkoulun kokeiluraportti arvioitiin tällä kertaa PITA-koulujen parhaimmaksi raportiksi. Lekin yläkoulu julistettiin vuoden 2019 ilmiöpohjaisen oppimiskokeilun voittajaksi.
Perjantaina 5.6. vietetään maailman ympäristöpäivää, ja sen kunniaksi Suomen Lähetysseura pitää tällä viikolla esillä ympäristöaiheista työtä.
Teksti: Katri Niiranen-Kilasi and Peter Luhwa
