Lähetysseuran humanitaarisen avun asiantuntijan Eija Alajarvan mukaan tilanne on pahentunut erityisesti vuoden 2022 lopusta lähtien.
”Viime vuoden loppupuolelta alkaen työalueiltamme on tullut yhä enemmän viestejä pahenevasta ruokaturvatilanteesta. Ukrainan sota ja siihen liittyvä ruuan hinnannousu on yhtenä tekijänä kärjistänyt tilannetta, joka on ollut jo entisestään vaikea ilmastonmuutoksen vaikutusten, konfliktien ja koronapandemian vuoksi”, Alajarva kertoo.
”Tansaniassa on ollut viimeisten kahden vuoden ajan normaalia vähemmän sateita. Kuivuus on koetellut erityisesti maan pohjois- ja keskiosia. Kuivuus on pienentänyt satomääriä, lisännyt tuholaisia, vähentänyt veden saatavuutta ja vaikeuttanut karjan kasvattamista. Tällä hetkellä Tansaniassa merkittävä osa väestöstä kokee eriasteista ruokapulaa. Ruokapula on vaikeuttanut myös lasten koulunkäyntiä. Haavoittuvia ovat varsinkin perheet, joissa on vammaisia ihmisiä tai joissa teiniäidit ovat yksinhuoltajina vastuussa perheen ruokkimisesta”, Alajarva kertoo.
Lähetysseura on antanut katastrofirahastonsa kautta ruoka-apua haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille, erityisesti vanhuksille, köyhille ja yksinhuoltajaperheille sekä vammaisille henkilöille. Apu kattaa noin 1500 ihmistä Taboran alueella.
”Lähetysseuran ruoka-apua kanavoivan Tansanian luterilaisen kirkon työntekijä kertoi, että ihmiset itkivät ilosta, kun saivat ruoka-apua. Se kertoo lohdutonta viestiä tilanteen vakavuudesta”, Alajarva sanoo.
Myös Zimbabwessa huono satokausi on aiheuttanut katastrofaalisen tilanteen. Lähetysseuran tuella Zimbabwen kirkkojen neuvosto jakaa ruoka-apua kuukausittain neljän kuukauden ajan yli 700 ihmiselle. Ruokapakettiin kuuluu maissijauhoja, öljyä ja papuja. Työtä tuetaan Suomen kehitysyhteistyövaroin. Kirkkojen neuvoston tekemän työn lisäksi Lähetysseura tukee katastrofirahastonsa kautta pitkäaikaista yhteistyökumppaniaan, Gwain isoäitien ryhmää, jakamaan ruokatarpeita ja siemenviljaa haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille.
”Juuri päättynyt sadekausi oli hankealueillamme Zimbabwessa pahin mahdollinen. Alkuun sateet olivat niukat, tulivat myöhässä ja kuivattivat maissin peltoon jo heti alkuunsa. Sitten tammikuussa tuli todella sateista, mikä taas johti siihen, että myös kuivuutta hyvin sietävät durra ja hirssi menetettiin suurelta osin. Nyt hankealueella on korjattu satoa yhden kuukauden tarpeisiin, loppuvuosi eletään ruoka-avun varassa”, kertoo Alajarva.
YK:n maailman ruokaohjelman WFP:n mukaan ruokaturvattomuus Zimbabwessa on lisääntynyt entisestään vuodesta 2022. Kuivuus on merkittävin ilmastoriski Zimbabwessa. 70 prosenttia zimbabwelaisista on riippuvaisia sadevedestä maatalouden kasteluvetenä. Usein toistuvat kuivuuskaudet vaikuttavat merkittävästi ruokaturvaan.
Tilanne on huolestuttava myös Etiopiassa. WFP:n arvion mukaan Etiopian Tigrayssa, Afarissa ja Amrayssa 9,4 miljoonaa ihmistä on ruoka-avun tarpeessa konfliktin vuoksi. Koko Etiopiassa 11,8 miljoonaa ihmistä kärsii nälästä kuivuuden vuoksi.
Lähetysseura antaa ruoka-apua Tigrayn eteläosiin Etiopian Mekane Yesus -kirkon kehitysosaston kautta. . Työtä rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroin.
Ruokaa koululaisille ja perheille
Lähetysseura tukee hätäapuna Lasten Pankin ja katastrofirahaston kautta erityisesti lapsia ja perheitä.
”Myanmarissa haavoittuvassa asemassa ovat erityisesti maan sisäisenä pakolaisena olevat perheet, joilla ei ole mahdollisuuksia hankkia ravitsevaa ruokaa. Aliravitsemus heikentää lasten oppimistuloksia. Lähetysseura tukee pakolaislasten koulutusta ja siinä yhteydessä tarjoaa ravitsevan kouluruuan yli 2000 oppilaalle 18 koulussa konfliktialueilla”, kertoo Lähetysseuran lasten oikeuksien asiantuntija Anni Takko.
Mauritaniassa 100 lasta saa Lähetysseuran tuella ravitsevan aamiaispaketin aamuisin ennen koulun alkamista. Venezuelassa 60 % kotitalouksista elää vakavassa elintarvikepuutteessa. Lähetysseuran tuella paikallinen luterilainen kirkko antaa ruoka-apua erittäin heikossa asemassa oleville perheille ja järjestää elintarvike- ja ravitsemuskasvatusta. Angolassa Lähetysseuran tuella koulutetaan perheitä vihannespuutarhan perustamisesta.
Lähetysseura on antanut vuoden 2023 alkupuoliskolla 300 000 euroa lisätukea hätäaputyyppiseen ruoka-apuun ja lyhytkestoiseen ruokaturvan vahvistamiseen. Lähetysseura tekee humanitaarista työtä pääasiassa olemassa olevien yhteistyökumppaneiden kautta, ja ruokakriisissä Lähetysseura tukee heitä pahentuneeseen tilanteeseen vastaamisessa. Lähetysseura tukee myös kehitysyhteistyöohjelmassaan pitkäkestoisempaa ruokaturvan ja toimeentulon kehittämistä.
