Loppiaisena vuonna 1883 lähetystyöntekijä Tobias Reijonen kastoi kuusi paikallista miestä. Tapahtuma oli historiallinen, sillä miehet olivat ensimmäiset kristityksi kastetut nykyisen Pohjois-Namibian alueella, Ambomaalla.
”’Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan: siitä olemme iloisia.’ Sillä Jumala, rikas armosta ja laupeudesta, on nähnyt hyväksi vuodattaa siunauksensa ylhäältä meidän kyyneleillä kylvöömme, jotta se on muuttunut ilolla niittämiseksi”, hehkutti Reijonen tapahtunutta tuoreeltaan Suomen Lähetyssanomia -lehdessä (5/1883).
Suomalaiset lähetystyöntekijät olivat ehtineet siihen mennessä työskennellä Ambomaalla jo 13 vuoden ajan. Siksi Reijonen viittaa kyynelillä kylvöön: aikaa oli kulunut ja ongelmia ilmaantunut, kuten sairauksia ja taloudellista niukkuutta. Kastetut nuoretmiehet olivat saaneet vuosia kristinuskon opetusta, osa heistä jopa kahdeksan vuoden ajan ennen kastetta.
On toki otettava huomioon, että heitä ennen oli jo kastettu lähetystyöntekijöiden Pietari ja Wilhelmiina Kurvisen kasvattitytär Eva Maria Nanguroshi. Hänen lisäkseen kasteen oli saanut neljä miestä. Oleellista on se, että aiemmat kasteet tapahtuivat Suomessa tai Ondongan kuninkaan vastustuksen vuoksi saksalaisten hallitsemalla alueella etelässä.
Kuninkaan vastustus kuitenkin laantui vuosien aikana, ja ensimmäisille kristityille avautui mahdollisuus saada kaste Ambomaalla. Heidän kastamistaan oli seuraamassa noin kolmisen sataa ihmistä Omulongan koululla, joka toimi kirkkona. Paikalle olivat kokoontuneet Reijosen lisäksi myös muut suomalaiset lähetystyöntekijät Martti Rautanen ja Karl Weikkolin perheineen.
Kastetut ottivat uudet etunimet Raamatun mukaan. Heistä tuli Moses Iimene, Abraham Shikongo, Jakob Angula, Elias Nangolo, Tobias Negonya ja Johannes Nangombe.
Namibiassa juhlitaan kaksi päivää
Namibian evankelis-luterilainen kirkko juhlii Ambomaan ensimmäisiä kasteita koko loppiaisviikonlopun Omulongassa sijainneen lähetysaseman paikalla.
”Kastetut olivat niitä, joista Namibian evankelis-luterilainen kirkko kasvoi nykyisekseen. He olivat myös osa historiaa, joka johti yhtenäiseen, vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kansakuntaan”, muistuttaa Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson juhlaa varten kirjoittamassaan tervehdyksessä.
Hän näkee kasteen tärkeänä osana suomalaisten ja namibialaisten yhteistä historiaa:
”Kaste yhdisti meidät odottamattomilla tavoilla. Namibiassa ja Suomessa ihmiset alkoivat seurata toistensa elämää kuin lähisukulaiset. Siitä alkoi samojen nimien jakaminen. Pohjoisessa ja etelässä on jatkuva rukousten virta ja keskinäinen välittäminen.”
Kastetuista syntyi ensimmäinen seurakunta Namibiaan. Nyt 140 vuoden jälkeen kirkolla on yli 900 000 jäsentä.
Juhlapäiviä kirkko viettää hartauksien, puheiden ja musiikkiesitysten merkeissä. Lähetysseuran ohella tervehdyksensä tuovat muun muassa emerituspiispat sekä Ondongan kuningas ja kuningatar. Juhlissa julkaistaan myös emerituspiispa Tomas Shivuten toimittama kirja, joka käsittelee kirkon syntyhistoriaa.
Juhlissa Lähetysseuraa edustavat Namibiassa työskentelevät lähetystyöntekijät Sakari ja Päivi Löytty.
Teksti: Tarmo Ylhävuori
Maanantaina 9.1. korjattu artikkeliin tieto, että Namibian evankelis-luterilaisella kirkolla on yli 900 000 jäsentä, ei yli 700 000.
