Luterilainen maailmanliitto kokoontuu seuraavaan yleiskokoukseensa syyskuussa 2023 Puolan Krakovassa. Teemana on Yksi ruumis, yksi Henki, yksi toivo.
Luterilaisuus ei enää ole pohjoiseurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten teologinen suuntaus. Yhteisön suurimmat kirkot löytyvät tänä päivänä Afrikasta. Myös Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa luterilaiset vähemmistökirkot vaikuttavat näkyvästi omissa yhteiskunnissaan.
Suomen Lähetysseuran kautta suomalaisilla seurakuntalaisilla on ollut merkittävä rooli Luterilaisen maailmanliiton kasvussa. Monet meille tutuista kumppanikirkoista ovat tänään keskeisesti mukana maailmanlaajan yhteisön rakentamisessa. Viime vuosien aikana monikeskuksisessa liitossa on käyty intensiivistä keskustelua luterilaisesta identiteetistä.
Yhteytemme on sekä lahja että kutsumus. Yhteys syntyy kastemaljasta, alttarista ja saarnatuolista. Näistä armonvälineistä käsin Kristus kutsuu meitä jakamaan ilouutisen ja palvelemaan maailmassa, jossa synnin vaikutukset näkyvät toivottomuudessa, eriarvoisuudessa ja syrjinnässä.
Apostoli Paavali yhdisti aikanaan ehtoollisen ja meidän vastuumme toisistamme yhteen:
”Eikö malja, jonka siunaamme, yhdistä meitä Kristuksen vereen? Eikö leipä, josta murramme paloja, yhdistä meitä Kristuksen ruumiiseen? Leipä on yksi, ja me olemme yksi ruumis, koska olemme kaikki osallisia tuosta yhdestä leivästä.” (1.Kor 10:17)
”Yhteytemme on sekä lahja että kutsumus.”
Korinttilaisessa seurakunnassa tämä ehtoollisyhteys ei ilmeisesti näkynyt käytännön elämässä. Paavalin mukaan kokoontumisissa kristityt söivät omia aikojaan. Joku oli nälissään, kun toinen jo söi ja joi. Hän kysyikin: ”Halveksitteko Jumalan seurakuntaa niin paljon, että nolaatte ne, joilla ei ole ruokaa?” (1.Kor 11:21)
Taloudellisten tunnuslukujen mukaan luterilaisuus kokoaa yhden tämän maailman eriarvoisimmista yhteisöistä yhteiseen pöytään. Näkyykö ehtoollispöydän ykseys myös käytännössä maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden toteutumisessa?
Ravitsevatko Sana ja sakramentit meitä palvelemisessa ja äänen antamisessa kaikista heikoimmassa asemassa oleville? Armosta vapautettuina luterilaisina emme ole olemassa itseämme varten, vaan tehdäksemme Jumalan vision näkyväksi: yksi ruumis, yksi Henki, yksi toivo.
Rolf Steffansson, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Pääkirjoitus on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 5/2021.
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Tilaa Lähetyssanomat