Kuivuus piinaa edelleen Angolassa, missä Suomen Lähetysseuran tuella on jaettu ruokaa kaikkein haavoittuvaisimmissa yhteisöissä.
Syrjäisessä Otjavikwan kylässä Etelä-Angolassa ihmiset tähyilevät taivaalle. Jossakin kaukana ukkostaa ja pari pisaraa iskeytyy maahan. Muutamassa minuutissa pikakuuro on ohi ja maa on taas rutikuiva. Angola on kärsinyt pahimmasta kuivuudesta yli 30 vuoteen. Kaveliunwa Katjipaleke huokaisee syvään. Kolmeen vuoteen ei ole satanut kunnolla, ja vaikka nyt sateet ovatkin alkaneet, ei sen jatkosta ole takeita. Sateita pitäisi tulla runsaasti kevääseen saakka, jotta pelloille viljelty hirssi lähtisi kasvamaan.
”Olemme aikaisemminkin kärsineet kuivista kausista, mutta mitään tällaista emme ole koskaan kokeneet. Meiltä on kuollut monta lehmää, ja ne jotka jäivät jäljelle, ovat laihtuneet olemattomiksi. Jouduimme lähettämään ne vihreämmille seuduille, sillä täällä niille ei ole mitään syötävää.”
Eniten Katjipalekea huolestuttaa lastensa tilanne. Naisen sydäntä riipaisee iltoina, jolloin hän joutuu patistamaan jälkikasvunsa sänkyyn tyhjin vatsoin. Häntä huolettaa myös kolmannen, syntymättömän lapsensa hyvinvointi.
”Tiedän, että vauva tarvitsisi ravintoa ja että minun pitäisi syödä joka päivä, mutta meillä ei yksinkertaisesti ole joka päivä ruokaa. Taloudessani asuu 31 ihmistä, jotka ovat kaikki nälkäisiä.”
”Joskus en kestä nälän tunnetta ja pyydän naapureilta apua”, Katjipaleken äiti Emilia Katiti kuvailee.
Katjipaleken kylässä on tänään odottava tunnelma. Paikallinen pastori on kutsunut kyläläiset kohtaamispaikalle, sillä siellä jaetaan pian ruokaa. Ihmiset kerääntyvät nopeasti ruokasäkkien ympärille ja odottavat vuoroaan. Kaikki saavat maissijauhoja, papuja ja ruokaöljyä. Katjipaleke on varustautunut tuomalla mukanaan pesuvadin, johon hän lastaa pavut ja ruokaöljypullot.
”Katso, sain maissijauhoja, vadillisen papuja ja ruokaöljyä”, Katjipaleke esittelee innoissaan. ”Olemme hyvin kiitollisia tästä avusta, hyvin kiitollisia”, nainen kiittää ja hymyilee ja lisää toivovansa sydämestään sateiden tuloa, jotta kuivuuden kierre katkeaisi.
Isak Malua, Angolan evankelisluterilaisen kirkon pastori on tullut valvomaan ruoanjakoa. Häntä huolettaa sadekauden jatkuminen.
”Joulun jälkeen satoi paljon, mutta sitten se loppui ja sitten sade alkoi taas. Jotkut alueet ovat onneksi saaneet runsaita sateita, mutta tilanne on edelleen kriittinen. Apua tarvitaan yhä”, Malua päättää.
Ruoka-avusta vastaa Luterilainen maailmanliitto, jonka kautta Suomen Lähetysseuran tuki 80.000 euroa on kanavoitu kuivuuden uhreille.
Teksti ja kuvat: Laura Meriläinen-Amaumo
Lisätietoja antaa Suomen Lähetysseuran katastrofityön koordinaattori Timo Frilander +358 438241407, timo.frilander@felm.org
***
Auta Angolan kuivuuden uhreja:
Katastrofirahaston keräystili
IBAN: FI60 8179 9710 0312 86
BIC: DABAFIHH
kirjoita viestikenttään AUTA
Soita katastrofikeräyspuhelimeen 0600-11320 (Puhelun hinta 20,28 e + pvm.)
Lahjoita tekstiviestillä kirjoittamalla viestiksi
AUTA5 (5 e) tai AUTA10 (10 e).
Lähetä viesti numeroon 16155
***
Namibian ja Angolan nälkätilanteesta kuvia myös kuvapalvelussa:
www.suomenlahetysseura.fi/kuvapalvelu
Kansio 2. Kehitysyhteistyö/Katastrofit/Namibian ja Angolan kuivuus 2013
