Miksi monen länsimaisen kristityn mielestä kaikki muslimit ovat mahdollisia terroristeja? Miksi moni muslimi näkee Syyriaa pommittavat ensisijaisesti kristittyinä? – Siksi, että emme tunne toisiamme, vastaa Al Amana -uskontodialogikeskuksen johtaja, pastori Aaro Rytkönen.
Rytkönen valittiin Omanissa, Arabian niemimaalla, sijaitsevan Al Amanan johtajaksi vuonna 2016. Seuraavana vuonna Suomen Lähetysseura solmi keskuksen kanssa kumppanuuden.
Luottamukselle pohja sairaaloista
Amerikan reformoitu kirkko perusti Al Amana-keskuksen 1980-luvulla. Sen juuret ovat kuitenkin syvemmällä historiassa. Kirkko aloitti lähetystyönsä puitteissa koulu- ja terveydenhuoltotyön Omanissa lähes sata vuotta aiemmin, 1890-luvulla.
Kirkon terveydenhoitotyöstä tuli niin laajaa, että esimerkiksi 1960-luvulla lähetyssairaaloissa hoidettiin pääosa maan potilaista, 90 000 ihmistä vuodessa. Sairaalat olivat maan toiseksi suurin työnantaja armeijan jälkeen. Myös paikallisia koulutettiin tähän työhön.
Valta vaihtui Omanissa 1970-luvulla, sulttaani alkoi kehittää maata öljyvarojen turvin ja sairaalat siirtyivät paikallisten johtoon. Kristittyjä lääkäreitä ja sairaanhoitajia oli edelleen sairaaloissa, muun muassa neuvonantajina.
– Pitkä yhteistyö oli synnyttänyt lujan luottamuksen, Rytkönen toteaa. Eräästä lääkäri-opettaja-pariskunnasta tehtiin jopa kunniakansalaisia.
Kysymyksiä puolin ja toisin
Al Amana perustettiin uskontojen välisen rauhantyön foorumiksi. Aaro Rytkönen kertoo, että keskuksen työssä on kaksi painopistealuetta.
– Isännöimme erilaisia länsimaista tulevia ryhmiä, ja annamme heille mahdollisuuden tutustua islamiin ja muslimeihin. Tarjoamme turvallisen ympäristön kyselylle.
– Viemme esimerkiksi seurakuntatyöhön opiskelevia taatelifarmille tapaamaan vastavihittyä pariskuntaa, kyselemään ja keskustelemaan. Tapaamme myös uskonoppineita, joilta voi kysyä esimerkiksi mitä tarkoittaa rukoileminen viisi kertaa päivässä.
– Emme laajenna vain vierailijoiden tietämystä islamista, vaan annamme myös omanilaisille mahdollisuuden tavata kristittyjä ja lisätä omaa ymmärrystään kristinuskosta.
Uskonnonlukutaito yhä tärkeämpää
Keskuksen toinen tärkeä tarkoitus on tarjota rauhallinen keskusteluympäristö konfliktialueilla eläville uskontojohtajille. Usein tällaista mahdollisuutta ei ole kotimaassa.
– Uskonnolla on merkittävä rooli konfliktien ratkaisemisessa, Rytkönen toteaa. Tätä ei kuitenkaan esimerkiksi Suomessa oikein tajuta. Meillä vallitsee uskonnonlukutaidottomuus. Kuitenkin maailmalla uskonnon merkitys kasvaa.
Lähetysseuran toiveena on, että Al Amana -keskus voisi myös kouluttaa ja vahvistaa Lähetysseuran kumppaneiden osaamista eri maissa islamin kohtaamisessa. Al Amana auttaa niitä myös oppimaan toisiltaan ja näyttää, miten voidaan toimia moniuskontoisessa ympäristössä.
Raamattua ja Koraania keskustellen
Yksi Al Amanan toimintatavoista on pyhien kirjojen lukeminen yhdessä.
– Kristityt poimivat Raamatusta otteita tiettyyn teemaan liittyen ja muslimit vastaavasti Koraanista, ja näiden pohjalta sitten keskustellaan. Kysymyksiä saa esittää avoimesti, Aaro Rytkönen kertoo. Monelle muslimille tämä on usein ensimmäinen kerta, kun hän kuulee Raamatun tekstejä.
Teemana voi olla esimerkiksi vieraanvaraisuus. Rytkönen muistelee erään muslimimiehen toteamusta tämän kuultua, miten Jeesus oli kutsunut Sakkeuksen alas puusta ja mennyt sitten hänen kotiinsa. Mies sanoi nyt ymmärtävänsä, miksi kristityt pitävät Jeesusta Jumalan poikana: eihän kukaan, edes sulttaani, voi kutsututtaa itseään kylään!
Rauhan rakentajan roolissa
Suurin osa Omanin kantaväestöstä on ibadi-muslimeita. Tämä suuntaus erottaa Omanin muista muslimeista, sillä ibadit eivät ole shiioja eivätkäkä sunneja. Uskonnossa halutaan pitää kiinni rauhanomaisesta tulkinnasta.
– Omanissa korostetaan islamilaisen maailman yhtenäisyyttä, eikä kiistoja viedä moskeijoihin”, Rytkönen toteaa. Ministeriö myös valvoo tarkasti, mitä niissä opetetaan.
–Oman on 4,5 miljoonan asukkaan maa, joka ei pidä meteliä itsestään. Se muistuttaa vähän Suomea, muutenkin kuin väkiluvultaan. Se sijaitsee suurten, vahvojen maiden, kuten Iranin ja Saudi-Arabian naapurina.
– Oman on rauhallinen ja turvallinen, ja se haluaa olla ratkaisemassa konflikteja. Asukkaat ovat ylpeitä siitä, ettei maasta ole lähtenyt taistelijoita Irakiin ja Syyriaan.
Rytkönen viihtyy Omanissa perheensä kanssa erinomaisesti. Hän sanoo, että maa on kuin kätketty aarre. Siellä on huikeaa kauneutta: merta ja vuoria, autiomaata ja keitaita, silmiä hivelevää arkkitehtuuria ja taidokkaita ornamenttikuvioita. Tätä kaikkea hän kuvaa kamerallaan, kunhan aikaa löytyy.
Siirtotyöläiset täyttävät kirkot
Omanin asukkaista lähes puolet, noin kaksi miljoonaa, on siirtotyöläisiä. Heitä on eniten eteläisen Aasian maista, kuten Intiasta, Sri Lankasta, Bangladeshista, Pakistanista ja Filippiineiltä.
Siirtotyöläisissä on paljon kristittyjä. – Omanissa on ainakin 80 eri kielistä seurakuntaa. Pääkaupungin kaksi protestanttista kirkkoa on täynnä koko viikonlopun ajan, Aaro Rytkönen kertoo. Onkin tärkeää tiedostaa, että Persianlahden maissa asuu kaikkiaan neljä miljoonaa kristittyä.
Rytkönen on toiminut aiemmin Kirkon ulkomaan avun tehtävissä, kansainvälisen rauhanvälitysverkoston päällikkönä ja vaikuttamistyön johtajana.
Teksti Pirre Saario
