Lähetysseura tukee Kolumbiassa kahden alkuperäiskansan, embérojen ja kogien, koulutusmahdollisuuksia heidän omalla äidinkielellään. Työtä toteuttaa Kolumbian luterilainen kirkko. Tässä jutussa vastaamme kuuteen kysymykseen aiheesta.
Millaisia ovat embérojen ja kogien kulttuurit?
Kolumbiassa asuu yli 1,5 miljoonaa alkuperäiskansojen jäsentä. Pelkästään eri kieliä maasta löytyy yli 80. Embéroja on yli 100 000, ja he asuvat suurimmaksi osaksi Tyynenmeren rannikolla sekä Antioquian vuoristoissa. Osa embéroista pystyykin elämään vielä oman kulttuurinsa tapoja kunnioittaen. Monet embérat ovat kuitenkin joutuneet lähtemään maan sisäisen konfliktin vuoksi pakolaisiksi, ja he elävät isojen kaupunkien kaduilla vailla mahdollisuuksia pitää yllä omaa kulttuuriaan. Kuten monille alkuperäiskansoille, myös embéroille luonnon kanssa yhdessä eläminen ja oman elinalueen vaaliminen on elintärkeää, joten kotoa lähteminen on usein myös kohtalokasta kulttuurin selviytymisen kannalta.
Kogit asuvat Kolumbian pohjoisosassa Sierra Nevadan vuoristossa, ja heitä on noin kymmenen tuhatta. Kulttuuri polveutuu yli tuhat vuotta sitten eläneestä Tayrona-nimisestä kansasta, joka rakensi mm. ”Kolumbian Macchu Pichun”, Kadonneen kaupungin. Kogit ovat eläneet pitkään erityksissä Kolumbian valtakulttuurista ja väestöstä ja näin vaalineet satoja vuosia vanhoja perinteitä. Kogit kertovat olevansa luonnon tasapainon vartijoita. He uskovat asuvansa ”luomakunnan ytimessä”, mistä käsin he uskovat kommunikoivansa kaiken kattavan kosmisen tietoisuuden kanssa.
Miten alkuperäiskansojen oma äidinkieli voi?
Valtaosa alkuperäiskansojen lapsista oppii puhumaan perheissä omaa äidinkieltään, ja esimerkiksi espanjan puhuminen ei ole itsestäänselvyys nuorten ja lasten keskuudessa. Alakoulun voi käydä useimmiten omissa yhteisöissä, mutta yläkouluiässä lasten täytyy siirtyä espanjankieliseen opetukseen. Lasten kasvaessa haaveet tulevaisuudesta ja omasta ammatista vievät nuoret usein entistä kauemmas yhteisöistään, ja näin myös side kulttuuriin ja omaan äidinkieleen voi kadota.
Miten alkuperäiskansojen oma koulutusjärjestelmä toimii?
Vuonna 1991 Kolumbiassa säädettiin laki, jonka mukaan jokaisella alkuperäiskansan jäsenellä on oikeus opiskella omalla kielellään kouluissa. Lain myötä alkuperäiskansoilla on mahdollisuus laatia kansallisen opetusjärjestelmän pohjalta omaa kulttuuria ja kieltä tukeva opetussuunnitelma. Opetussuunnitelmaan voidaan lisätä esimerkiksi luonnontieteiden kohdalla tietoa alkuperäiskansojen kasveista, maanviljelystä tai luonnon vaalimisesta.
Käytännössä omaan kieleen ja kulttuuriin pohjautuvan opetussuunnitelman mukainen opetus ei kuitenkaan ole läheskään aina mahdollista. Opetussuunnitelman laatiminen vaatii paljon resursseja, joita köyhillä alueilla elävillä alkuperäiskansoilla ei usein löydy. Lisäksi alkuperäiskansat kärsivät usein eniten Kolumbian sisäisestä konfliktista, mikä tarkoittaa maan sisäistä pakolaisuutta ja väkivaltaa. Vuonna 2022 Kolumbian alkuperäiskansoihin kohdistui YK:n raportin mukaan lähes puoli miljoonaa ihmisoikeusloukkausta, ja näistä noin kolmasosa kohdistui juuri embéroihin.
Miten Lähetysseura aloitti työt alkuperäiskansojen parissa Kolumbiassa?
Lähetysseura aloitti äidinkielen ja kulttuurin vahvistamiseen keskittyvän hankkeen Kolumbian evankelis-luterilaisen kirkon IELCO:n kanssa vuonna 2022.
“Koulutus on tunnetusti kriisissä joka puolella maailmaa, ja äidinkielen puuttuminen opetuksesta on siinä yhtenä suurena syynä. On ravisuttavaa ajatella, että arvioiden mukaan yli 500 miljoonaa lasta maailmassa joutuu käymään koulua vieraalla kielellä! Ja jos lapsi ei ymmärrä, mitä opettaja puhuu, hän ei myöskään opi. Kielen lisäksi oppikirjojen ja sisältöjen vieras kulttuuri vaikeuttaa oppimista, ja koulu jää usein kesken. Latinalainen Amerikka on ollut äidinkielisen koulutuksen edelläkävijä juuri alkuperäiskansojensa tähden, ja Kolumbian kogi- ja embéralapset voivat nyt antaa suuntaa Kolumbian muillekin alkuperäiskansoille ja auttaa heitä parempaan elämään”, kertoo Lähetysseuran Latinalaisen Amerikan aluejohtaja Arja Koskinen.
Miten äidinkieltä tuetaan konkreettisesti?
Työn keskiössä on tukea yhteisöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan opetussuunnitelma, joka pohjautuu heidän omaan taustaansa ja kulttuuriinsa. Hankkeessa laaditaan uudet oppimateriaalit äidinkielisen ja omakulttuurisen koulutuksen tarpeisiin. Lisäksi vahvistetaan koko yhteisön lukutaitoa ja uutta koulutusmallia pyritään välittämään myös muille alkuperäiskansoille. Kun lapset pystyvät opiskelemaan omalla äidinkielellään, he pystyvät helpommin myös tulevaisuudessa ylläpitämään omaa kulttuuriperinnettään ja kieltään.
”Kouluttautuminen omalla kielellä vahvistaa yhteisöjä ennennäkemättömällä tavalla. Meidän tavoitteenamme ei ole ainoastaan, että lapset läpäisevät koulussa kokeet, vaan että heidän äidinkielensä ja yhteytensä kulttuuriin säilyy vielä senkin jälkeen, kun koulu on päättynyt ja mahdollinen muutto jatko-opintojen perässä on edessä. Paljon on kiinni luottamuksen rakentamisesta ja yhdessä suunnittelun mahdollisuudesta”, kertoo hankkeen koordinaattori Marian Coy.
Miltä äidinkielen tulevaisuus vaikuttaa alkuperäiskansojen silmin?
”Aluksi meidän ei ollut edes mahdollista pohtia omaa kulttuuriamme, sillä yritimme saada edes perusasiat opetetuksi kouluissa. Tiedon kerääminen on ollut haastavaa, sillä paljon tietoa on saatavilla ainoastaan suullisen perimän kautta. Nyt vasta olemme pystyneet aloittamaan oman kielemme merkityksen pohtimisen”, kertoo embéra Gloria Domicó, joka on toiminut 36 vuotta opettajana ja työskentelee Antioquian kunnan opettajien johtajana.
”Olimme jo unohtamassa oman kulttuurimme ja esi-isiemme oppeja. Ennen kaikki tieto siirtyi suullisesti sukupolveilta toiseille. Kun lapset siirtyvät muualle kouluihin opiskelemaan, yhteys omaan kulttuuriin myös katoaa helposti. Nyt olemme pystyneet suunnittelemaan omia oppimateriaaleja yhdessä koulujen kanssa”, kertoo kogi-kylän johtaja Joaquin Nolavita.
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. ***
Teksti ja kuvat, Anna Lundén
Katso video saamelaisten ja kogien yhteishaastattelusta ja ajatuksista äidinkielen merkityksestä!
