Viime vuosien aikana sadat miljoonat kouluikäiset lapset ovat päässeet opintojen pariin. Sittemmin on havaittu, että yli 600 miljoonaa lasta ei saavuta edes alinta osaamistasoa lukutaidossa ja matematiikassa. Harvoin esiin nostettu taustatekijä tässä oppimisen kriisissä on opetuksessa käytettävä kieli.
– Sadat miljoonat lapset opiskelevat kielellä, jota he eivät puhu eivätkä ymmärrä, toteaa monikielisen opetuksen asiantuntija, KT Kimmo Kosonen Suomen Lähetyseurasta. – Oppimistulokset paranevat selvästi, jos oppilaat saavat omankielistä opetusta. Tälle perustalle rakentuu myös opiskelu muilla kielillä.
– Monessa valtiossa ajatellaan, että opiskelu maan virallisella kielellä on välttämätöntä lukiota ja jatko-opintoja ajatellen. Paras pohja oppimiselle saadaan kuitenkin siitä, että lapsi opiskelee ainakin ensimmäiset vuodet omalla äidinkielellään. Vanhemmatkaan eivät pysty tukemaan lapsiaan kotitehtävissä, jos koulukieli on heille vieras.
Maailmassa arvioidaan olevan noin 6900 kieltä.
Äidinkielisen koulutuksen edistäjänä
Suomen Lähetysseura tekee työtä kielivähemmistöjen oikeuksien parantamiseksi ja äidinkielisen opetuksen edistämiseksi eri puolilla maailmaa. Osana oman työnsä kehittämistä Lähetysseura halusi selvittää, miten Suomen valtion rahoittama kehitysyhteistyö edistää kielivähemmistöjen oikeuksien toteutumista ja opiskelua omalla äidinkielellä.
Selvitys Suomen rahoittamasta työstä kielivähemmistöjen kielioikeuksien ja äidinkielisen opetuksen toteutumiseksi julkistettiin 13.12. seminaarissa Helsingissä. Pääpuhujina olivat Kimmo Kosonen ja apulaisprofessori Romylyn Metila, joka on tutkinut äidinkielen pohjalle rakennetun monikielisen opetuksen toteutusta Filippiineillä.
Kimmo Kosonen on ollut rakentamassa yhteistyötä maailman suurimman vähemmistökielten parissa toimivan järjestön SIL:n ja muun muassa UNICEFin, UNESCOn ja Planin välille. Hän oli myös perustamassa Aasian ja Tyynen meren alueen työryhmää, joka edistää monikielistä opetusta julkaisujen ja konferenssien avulla.
Suomi sitoutuu oppimistulosten parantamiseen
Aihetta kommentoi seminaarissa myös yliopistonlehtori Jarna Piippo Helsingin yliopistosta. Hänen havaintonsa Suomen tukemasta opetusalan kehitysyhteistyöstä Mosambikissa ovat samankaltaisia Kososen ja Metilan näkemysten kanssa.
Opetusalan neuvonantaja Satu Pehu-Voima ulkoasiainministeriöstä kertoi Suomen sitoutuneen lasten oppimistulosten parantamiseen esimerkiksi äidinkielisten oppikirjojen laajamittaisen tuotannon ja levityksen avulla yhteistyömaissa.
Selvitys on luettavissa täältä englanniksi
