Mistä kolmesta asiasta olet kiitollinen kirkossasi?
Olen kiitollinen kaikista seurakuntalaisista. Olen saanut varttua seurakunnan yhteydessä ja koen meidän olevan yhtä suurta kristittyä perhettä. Perhe on minulle turvapaikka.
Toiseksi olen kiitollinen työtovereistani. Tuemme ja ymmärrämme toisiamme. Työ tällä porukalla ei tunnu taakalta, vaan voimme yhdessä palvella Jumalaa ilolla.
Kolmanneksi olen kiitollinen kirkkoni työstä ihmisten auttamiseksi. Vaikka teen pääasiassa toimistotyötä, pääsen myös kohtaamaan ihmisiä, kuulemaan haasteista ja miettimään ratkaisuja. Iloitsen, että työni kautta minun on mahdollista auttaa muita parantamaan omaa elämäänsä.
Nimeä kolme haastetta, jotka kirkollasi on juuri nyt?
Ensinnäkin haasteena on työntekijäpula. Meillä ei ole tarpeeksi pastoreita tai evankelistoja. Vierailin kirkkojen nuorten johtamisseminaarissa Singaporessa, jossa puhuttiin paljon siitä, miten kasvattaa uuden sukupolven johtajia. Tajusin, miten iso haaste tämä on myös meidän kirkollemme. Meidän tulisi paneutua tähän ongelmaan ja kasvattaa ymmärrystämme sen ratkaisemiseksi.
Toinen haaste on, miten voisimme hyödyntää paremmin työntekijöiden vahvuuksia. Jos emme voi käyttää lahjojamme parhaalla mahdollisella tavalla, se hidastaa koko kirkon kasvua.
Kolmas haaste on uusien ihmisten tavoittaminen. Monissa thaikirkoissa on iloinen ja kutsuva tunnelma. Luterilainen jumalanpalveluselämä on selvästi maltillisempaa, ja se voi tuntua thaimaalaisista tylsältä. Kirkko kasvaa maaseudulla, muttei kaupungissa. Haaste voi olla ulkopuolisuuden tunne: uusia jäseniä tulisi osallistaa enemmän yhteiseen tekemiseen.
Miten teette lähetystyötä?
Diakoniaosastolla perustehtävämme on auttaa avun tarpeessa olevia lähimmäisiä. Auttaminen on yksi tapa viedä ilosanomaa, sillä samalla meillä on mahdollisuus kertoa olevamme kristittyjä ja toimivamme lähetyskäskyn pohjalta.
Millainen haluaisit kirkkosi olevan viiden vuoden päästä?
Haluaisin nähdä vahvan ja kasvavan kirkon, jossa huomioidaan eri kohderyhmät lapsista nuoriin ja aikuisista vanhuksiin. Nyt erityisesti lapset ja nuoret uhkaavat jäädä sivuun ainakin osassa seurakunnista. Tämä on haaste tulevaisuuden kirkolle, sillä sukupolven vaihtuessa meillä ei ole enää ketään johtamassa. Ajatellaan, että nuoret ovat kirkon tulevaisuus, mutta nuorten tulisi olla osa kirkkoa myös tänään ja vanhempien on mentoroitava heitä matkalla kohti johtajuutta.
Millainen on suhteenne Lähetysseuraan ja Suomeen?
Thaimaalaisessa työkulttuurissa on tyypillistä keskittyä vain omaan tonttiin. Lähetysseuran kaltaisten kumppaneiden kautta voimme laajentaa ajatteluamme, saada uusia ideoita ja tehdä työtä entistä laadukkaammin. Lähetysseuran tuen ansiosta esimerkiksi talous- ja hallinto-osaamisemme on vahvistunut.
Minulla on myös henkilökohtainen suhde suomalaisiin, sillä olin koko ala-asteen Lähetysseuran kummilapsi. Tulen köyhästä perheestä eikä yksinhuoltajaäidilläni ollut säännöllisiä tuloja. Suomalaisten tukijoiden ansiosta pystyin käymään koulua ja jatkamaan myöhemmin korkeakouluopintoihin saakka. Löysin kummipaperini toimistomme arkistoista, ja nyt pidän sitä ylpeydellä työpöydälläni.
Thaimaan evankelis-luterilainen kirkko
- Ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat maahan vuonna 1979.
- Kirkkoon kuuluu noin 4000 jäsentä. Seurakuntia on 29 ja saarnapaikkoja 12.
- Kirkossa työskentelee 55 täyspäiväistä työntekijää, 11 pappia ja 23 evankelistaa.
- Thaimaassa on kristittyjä noin 1 prosentti väestöstä. Kristityt jakautuvat eri kirkkokuntiin.
Teksti: Anna Peltonen
