Vaikka Etiopia on yksi maailman köyhimmistä maista, se on Ugandan jälkeen Afrikan toiseksi suurin pakolaisten vastaanottajamaa.
Maassa on rekisteröity yli 900 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa, pääasiassa Etelä-Sudanista, mutta myös Somaliasta, Eritreasta ja Sudanista. Naapurimaista tulevien pakolaisten lisäksi Etiopiassa on miljoonia sisäisiä pakolaisia, jotka ovat joutuneet pakenemaan kotiseutujensa konflikteja.
Lounais-Etiopiassa sijaitsevaan Gambellan maakuntaan saapuu pakolaisia pääasiassa naapurimaasta Etelä-Sudanista, jossa pitkittynyt sota on aiheuttanut maailman suurimman pakolaiskriisin. Etelä-Sudan itsenäistyi vuonna 2011, mutta jo kaksi vuotta myöhemmin maa ajautui uuteen sisällissotaan, jonka vuoksi yli 10 miljoonaa eteläsudanilaista on joutunut jättämään kotinsa. Suurin osa heistä on naisia ja lapsia.
Lähetysseura työskentelee Gambellassa yhdessä Luterilaisen maailmanliiton kanssa alueelle saapuneiden pakolaisten toimeentulon turvaamiseksi. Työ tavoittaa arviolta 68 000 alueen noin 400 000 pakolaisesta.
”Gambellan suurin haaste on, että alueella on nykyään enemmän nuer-nimiseen etniseen ryhmään kuuluvia pakolaisia kuin paikallisia anuak-nimiseen etniseen ryhmään kuuluvia asukkaita. Alueen entisestä anuak-ryhmästä on tullut vähemmistö, ja näiden valta-asetelmien muutos on aiheuttanut väkivaltaisuuksia. Konfliktien vuoksi emme ole päässeet matkustamaan alueelle aiemmin”, Lähetysseuran Etiopian maajohtaja Anna Suoheimo kertoo.
Maakunnan uusi presidentti Alemitu Omden on saanut vakautettua alueen tilannetta niin, että matkustaminen sinne on toistaiseksi mahdollista.
Brikettitehdas tarjoaa kestävää toimeentuloa pakolaisasutusalueella
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan maailmanlaajuinen pakolaissiirtolaisuus on ennätyslukemissa ja yhä harvempi pakolainen pystyy palaamaan kotiinsa. Jos ei voi palata, on yritettävä rakentaa elämä muualle. Ja siihen tarvitaan toimeentuloa.
Gambellassa parannetaan pakolaisten ja paikallisyhteisöjen toimeentulomahdollisuuksia tukemalla pienyrittäjiä sekä kouluttamalla ihmisiä esimerkiksi kestävään maanviljelyyn. Ilmaston huomiointi on tärkeää uusien tulonansaintakeinojen suunnittelussa, jotta elinmahdollisuudet säilyvät alueella myös tulevaisuudessa. Kasvava pakolaisten määrä näkyy nimittäin jo nyt esimerkiksi metsien häviämisenä.
Oiva esimerkki ilmastokestävästä tulonansaintakeinosta on pakolaisasutusalueen brikettitehdas.
Sähköttömillä alueille ruoka valmistetaan polttopuiden avulla. Metsien hakkaaminen kuitenkin pahentaa ilmastokriisiä. Hankkeessa perustettu brikettitehdas tarjoaa työtä ja energiatehokkaan tavan ruoanlaittoon: hiilestä puristetut briketit palavat jopa kahdeksan tuntia, kun polttopuu on hetkessä tuhkaa.
”Brikettitehtaan työntekijät olivat ylpeitä ja onnellisia työstään. He esittelivät meille prosessin jokaisen valmistusvaiheen”, Suoheimo kertoo.
Kun ruokaa on vähän, esimerkiksi saippua on luksusta
Gambellassa on useita pakolaisleirejä. Kun väkiluku yhtäkkiä tuplaantuu, täytyy miettiä, miten erilaiset resurssit riittävät kaikille.
Pitkittyneet konfliktit vaikuttavat usein ruokaturvaan. Vaikka ihmiset viljelevät itse kasviksia ja kasvattavat esimerkiksi vuohia ja kanoja, esimerkiksi öljyä, jauhoja, suolaa ja sokeria täytyy ostaa kaupasta.
”Ruokamäärät eivät riitä kattamaan päivittäistä energiantarvetta. Ja jos joku haluaa ostaa mitään niin sanotusti ylimääräistä, esimerkiksi saippuaa, voi joutua myymään osan jo vähäisestä ruoastaan”, Suoheimo sanoo.
Vaikeista olosuhteista huolimatta Gambellassa oli Suoheimon mielestä toiveikas ilmapiiri.
”Yksittäisten ihmisten elämässä on tapahtunut valtavia muutoksia. Tapasin seitsemän lapsen äidin, Saran, joka oli yksinhuoltaja ja yksinyrittäjä, eli sama tausta, joka minulla on henkilökohtaisesti. Hankkeen ansiosta hän pyörittää nyt kahvilaa ja siitä saatujen tulojen kautta pystyy ostamaan lapsilleen koulutarvikkeita,” Suoheimo iloitsee.
Teksti: Linda Juntunen, itäisen ja eteläisen Afrikan viestinnän asiantuntija
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. ***
Lähteenä käytetty YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ää.
