Konfliktit, pandemia, ilmastonmuutos ja nouseva energian ja ruoan hinta ovat luoneet yhdessä ruokakriisin, joka on pahimpia yli seitsemäänkymmeneen vuoteen.
Elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n ruokaturvan ja ravitsemuksen tuoreen vuosiraportin mukaan 193 miljoonaa ihmistä 53 maassa kokee akuuttia ruokaturvattomuutta, 2,3 miljardia ihmisiä elää ilman riittävää ruokaturvaa ja noin 702—828 miljoonaa ihmistä elää kroonisesti ja pitkäaikaisesti vailla riittävää ruokaa. Ennusteet vuoteen 2030 osoittavat, että lähes 670 miljoonaa ihmisistä on tuolloin nykytahdilla nälkäisiä.
Kansainvälinen yhteisö on sitoutunut saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Tavoite 2 lupaa poistaa nälän, saavuttaa ruokaturvan, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. Kun tavoitevuoteen on jäljellä kahdeksan vuotta, on selvää, että tavoite on lipunut kauas eikä sitä tulla nykykeinoilla saavuttamaan.
Ruoantuotannon teollistumisen ja keskittymisen myötä yhä useampi on riippuvainen liian kalliista tuontiruoasta. Koronapandemian lisäämä ihmisten välinen eriarvoisuus on lisännyt osaltaan nälkää ja vaikeuttanut sen poistamista. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vienyt maailman ruokajärjestelmän shokkiin. Moni jää nälkäiseksi.
Mikäli akuuttiin ruokakriisiin ei pikaisesti puututa, on seurauksena suurempi ongelmavyyhti: lisää ihmisten liikettä, lisää sairautta ja lapsikuolleisuutta. Akuutin tilanteen rinnalle tarvitaan samalla pitkän tähtäimen toimenpiteitä, jotka luovat kestäviä tapoja tuottaa ruokaa sekä tuovat lisää oikeudenmukaisuutta koko ruokajärjestelmään.
Myös ravitsemukselliset asiat takkuavat – niiden määrä, joilla ei ollut varaa ravitsevaan ruokaan nousi vuodessa yli 120 miljoonalla ihmisellä. Tämä tarkoittaa sitä, että yli 3 miljardia ihmistä on ilman riittävän ravitsevaa ruokaa. Määrät ovat sietämättömiä, eikä niitä voi mistään näkökulmasta hyväksyä. Väestön kasvu, ympäristön muutokset ja ruokailutottumuksen muuttuminen kasvattavat nälkäisten määrää. Samalla ruokahävikki vaivaa – neljäsosa maailma ruoasta menee hukkaan. Syötäväksi kelpaavaa menee hukkaan koko ruokaketjussa, mutta myös sen loppupäässä eli omissa ruokapöydissämme.
Onkin kiireesti mietittävä ruokaturvatoimia. Toimivien ruokajärjestelmien ja ruokaturvan edistämisen tulee näkyä vahvasti osana suomalaista kehityspolitiikkaa. Lisärahoitusta tarvitaan juuri ruokaturva-, maatalous- ja maaseutukehityssektoreille, etenkin vähiten kehittyneissä maissa. Myös ilmastorahoitusta tulee kohdentaa ruokaturvaan ja kestävään ruoantuotantoon. On paikallaan tukea pienviljelijöiden oikeuksien toteutumista ja edistää ekologisesti kestäviä ruoantuotannon tapoja. Nämä helpottavat osaltaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Teksti: Pauliina Parhiala, Diakonia ja kehitys -päällikkö, Suomen Lähetysseura
Lähteitä:
The State of Food Security and Nutrition in the World 2022
Horn of Africa faces most “catastrophic” food insecurity in decades, warns WHO
Lue lisää:
”Sadosta ei riitä tarpeeksi myyntiin” – tämän epäkohdan Nepalin entinen maaorja haluaa muuttaa
Podcast: Yli 300 miljoonaa nälkäistä – Miten ruokakriisi ratkaistaan?
”Ruokaan menee melkein koko palkka” – Näin ruokakriisi vaikuttaa perheiden elämään maailmalla
