Kuvittele olevasi asemassa, jossa pitää nopealla aikataululla miettiä, miten vastata ennakoimattomasti etenevän koronapandemian synnyttämiin tarpeisiin.
Tällainen tilanne tuli Lähetysseuran työntekijä Anna Holmströmin eteen viime vuonna. Tansanialaisilta kumppanijärjestöiltä tuli paljon tukipyyntöjä taistelussa koronaa vastaan, ja ulkoministeriö oli antanut luvan käyttää edelliseltä vuodelta jäänyttä rahaa katastrofiavuksi. Enää pitäisi miettiä paras kohde.
Tarpeet ja pyynnöt tulevat Lähetysseuran työssä aina yhteistyökumppaneilta. Kumppaneilla on myös usein paikallisesti toimivimmat ratkaisut kulloiseenkin ongelmaan, ja näin on ollut myös koronapandemian aikana. Nyt piti vain priorisoida.
Pandemian alusta oli jo puoli vuotta, joten Holmström pohti kumppanijärjestöjen kanssa, mistä nyt olisi eniten hyötyä.
Kumppanijärjestö Tanganyika Christian Refugee Servicen Oscar Rutengella oli vahva näkemys siitä, mihin varoja kannatti suunnata maan kuivimmalla alueella Kishapussa.
Hänen mielestään kuivan alueen koulut hyötyisivät eniten betonista valetuista vesitankeista sekä ränneistä, jotta sadevesi saadaan kerättyä talteen. Tällaisia tankkeja oli rakennettu jo aiemmin, ja ne oli havaittu toimiviksi.
Katastrofiavun ensimmäinen osa meni siis puhtaaseen veteen. Saippuaa ei Rutengen pyynnöstä näillä rahoilla ostettu. Vedelle oli alueella ylivoimaisesti suurin tarve, ja puhtaalla vedellä on suurin vaikutus pandemiatilanteen hillitsemiseen.
– Vesi on kallisarvoisempaa kuin saippua. Saippuaa saa valmistettua halvalla, mutta puhdasta vettä ei, Rutenge sanoo.
Yksi vesitankki 515 oppilaan koululle Kishapuun on jo valmistunut. Rännejä ja vesitankkeja rakennetaan yhteensä yhdeksään paikkaan. Niitä tulee esimerkiksi yläkouluille Kishapun lisäksi Morogoroon ja Kilwaan, sekä vammaisten lasten ja nuorten toiminta- ja tukikeskuksiin Moshiin, Dar es Salaamiin ja Tangaan.
Oscar Rutenge kertoo, että kouluilta saatava puhdas vesi auttaa naispuolisia opiskelijoita kuukautisten aikana. Sen lisäksi vesi auttaa vähentämään kaikkia huonon hygienian kautta tarttuvia tauteja.
– Vesitankit myös kestävät pitkään, eli ne palvelevat sekä oppilaita että opettajia vielä vuosia, Rutenge sanoo. Koronapandemian hillitsemiseen tarkoitettu tuki auttaa siis myös myöhemmin.
Kasvaneen hygieniatarpeen lisäksi koronapandemia aiheutti Tansaniassa sekä teiniraskauksia että tyttöjen silpomista. Anna Holmström on tehnyt tämän tematiikan ympärillä töitä Tansaniassa jo 12 vuotta. Kun hän näki tansanialaisen silpomisen vastaisen järjestön raportin siitä, että Serengetin alueella 167 tyttöä silvottiin pian koulujen mentyä kiinni, hän huolestui pandemian vaikutuksista tyttöihin.
– Usein viranomaisten tai opettajien pelko on ainoa syy, etteivät vanhemmat silvo tai naita tyttölapsiaan, Holmström sanoo.
– Tytöt eivät enää olleet turvassa, kun koulut suljettiin ja lapset lähetettiin koteihinsa, Holmström summaa.
Myös Lähetysseuran kumppanijärjestön lääketieteellinen johtaja vahvisti havainnon. Hän kertoi äitiysklinikoiden täyttyneen, koska keväällä koulujen mentyä kiinni teiniraskaudet lisääntyivät.
Näistä syistä rahaa päätettiin suunnata tyttöjen turvaamiseen.
Vuosittainen marras-joulukuussa järjestetty YK:n kampanja tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan oli sopivasti juuri alkamassa. Sen puitteissa viesti sai helpommin näkyvyyttä.
Lähetysseuran tuella tuotettiin videoita, joissa 32 tansanialaista puhui lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Videot julkaistiin Tansanian luterilaisen kirkon tv-kanavalla, koska sillä oli laaja yleisömäärä ja budjettiin sopivimmat mainoshinnat. Lisäksi koronatyössä on käytetty sellaisia yhteisöradiokanavia, joilla on eniten kuuntelijoita Lähetysseuran työalueilla.
Myös hygieniaolojen parantamiseksi hankitut vesitankit suojelevat tyttöjä väkivallalta, Rutenge huomauttaa.
– Jos tytöt saavat käyttövettä perheilleen koululla olevasta tankista, heidän ei tarvitse hakea vettä pitkän matkan takaa vesikuopilta. Vedenhakumatkoilla riski väkivaltaan nimittäin kasvaa, hän selittää.
Näin ulkoministeriön myöntämää rahaa saatiin käytettyä kiireesti tarvittuun katastrofiapuun. Lopputuloksena yhteensä 10 991 koululaista tai opiskelijaa pääsee puhtaan veden piiriin, koronan leviäminen hidastuu käsienpesun helpottumisen ansiosta ja maan asenneilmapiiri lähisuhdeväkivaltaa kohtaan muuttuu piirun verran paremmaksi.
Teksti: Virve Rissanen
*** Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. ***
