Lähetysseuran Myanmarin rauhanhankkeen projektipäällikkö Johannes Vierula on huolestunut Myanmarin sotilasvallankaappauksen vaikutuksista maan tulevaisuuteen.
– Pahin skenaario on jo pitkään ollut se, että armeija ottaa vallan. Myanmarilla on valitettavasti synkkä historia sotilasdiktatuurista. Uhkana on paluu entiseen: maa sulkeutuu, median tila kapenee, mielivaltaisia pidätyksiä tehdään ja oppositio vaiennetaan, Vierula sanoo.
Myanmarissa armeija otti vallan varhain maanantaiaamuna Suomen aikaa ja pidätti valtiokansleri Aung San Suu Kyin ja muita NLD-puolueen johtohahmoja. Armeija on julistanut maahan hätätilan vuodeksi, ja ilmapiiri on huolestunut ja odottava. Asevoimien perustelu toimille on marraskuun vaalien väitetty vilpillisyys. Valitun parlamentin piti kokoontua tänään ensimmäistä kertaa.
– Asevoimat ovat syyttäneet Aung San Suu Kyin NLD-puoluetta vilpillisistä vaaleista. Heidän mukaansa yli 10 miljoonaa ääntä olisi peukaloitu. Syytösten mukaan äänten joukossa on muun muassa henkilöitä, joita ei oikeasti ole olemassa. Mitään varsinaisia todisteita näille syytöksille ei tietääkseni ole esitetty. Todennäköistä on, että vaalitulosta nyt tutkitaan ja vaaleista vastaava komitea uudistetaan. Komitea on ollut armeijan näkökulmasta puolueellinen ja haluton tutkimaan syytöksiä, sanoo Vierula.
Vallankaappaus nostaa Vierulan mukaan esiin pitkään pinnan alla kyteneet jännitteet.
– Myanmarissa on ollut kaksi voimakeskittymää: Aung San Suu Kyi ja armeija. Näiden välillä on ollut merkittävä valtataistelu, joka on nyt noussut esille, analysoi Vierula.
Kaappauksella on vaikutus myös rauhanprosessiin, jonka osapuolia ovat etnisten vähemmistöjen aseelliset ryhmät ja maan armeija. Elokuussa 2020 prosessi eteni, kun osapuolet allekirjoittivat kolmannen kansallisen sopimuksen, joka loi perustan rauhanneuvotteluille. Lähetysseura on tukenut vuodesta 2012 Myanmarissa rauhanprosessia yhteistyössä Euro Burma Office -järjestön kanssa Suomen ulkoministeriön tuella. Monet rauhanhankkeelle tärkeät teemat saatiin mukaan lopulliseen sopimukseen.
– Tärkeintä on, että uusi maahan muodostettava hallitus sitoutuisi jatkamaan rauhanneuvotteluja. Vaikka vallankaappauksen taustalla on ennen kaikkea valtataistelut Aung San Suu Kyin ja Myanmarin asevoimien välillä, on keskeistä, että kolmanneksen maan väestöstä muodostavat etniset vähemmistöt ovat edustettuina maan tulevaisuudesta keskustellessa.
Yangonin kaduilla on sotilaita ja tiesulkuja, pankit ovat kiinni, puhelinyhteydet katkeilevat ja netti toimii vain osittain. Myös Lähetysseuran kumppanikirkkojen työntekijät kertoivat aamulla Lähetysseuran Kambodžassa asuvalle hankehallinnon asiantuntijalle Katariina Väisäselle huolestuneena tilanteesta Yangonissa.
– Paikallisten kirkkojen työntekijät kertoivat, että Yangonissa ruoan hinta on tuplaantunut, ja monet täydentävät varastoja paniikissa. Torit olivat aamulla täynnä ihmisiä, jotka pelkäsivät ruoan loppuvan. Ihmiset kärsivät koronan takia ja paljon yrityksiä on kaatunut, ja nyt vielä tämä, Väisänen sanoo.
Lähetysseura tukee Myanmarissa paikallisia luterilaisia kirkkoja, jotka vahvistavat maan syrjäisimmissä osissa asuvien ihmisten koulutusta ja toimeentuloa.
