Rahimaya Chepang, 41, asuu kuusihenkisen perheensä kanssa Dhadingin alueella Nepalissa. Hän on viljellyt elannokseen vihanneksia, mutta viljely ei ole aiemmin ollut kovin tuottavaa. Sato riitti perheelle vain kolmeksi kuukaudeksi vuodessa.
Lähetysseuran kumppanijärjestö SAHASin tuella Rahimaya on oppinut uusia, tehokkaampia viljelymenetelmiä. Marraskuussa 2019 hän sai kasvihuoneen, tippakastelujärjestelmän ja tomaatin siemeniä, joiden arvo oli yhteensä noin 64 euroa. Hän hankki itse bambukepit muovista kasvihuonetta varten. Hankkeen henkilökunta koulutti ja opasti tomaatinviljelyssä.
Kolmen kuukauden kuluttua Rahimaya korjasi ensimmäisen sadon, jonka myynnistä hän ansaitsi lähes 200 euroa. Koronapandemian takia hän ei ole voinut tehdä päivätyötä muiden pelloilla, eikä ulkomailla olevat perheenjäsenet ole voineet lähettää rahaa kotiin, joten kasvihuone on hänen ainoa toimeentulolähteensä.
Koronapandemia ja sen takia asetettu sulkutila on vaikuttanut voimakkaasti köyhien ihmisten elämään ja toimeentuloon Nepalin maaseudulla. Erilaisista päivätöistä ansionsa saaneilla ihmisillä ei ole varaa ostaa ruokaa perheilleen. Rahimaya saa kuitenkin toivoa kasvihuoneestaan.
– Vaikka ajat ovatkin vaikeat, meidän pitää aina tehdä kovasti työtä ja uskoa siihen, mitä me teemme, Rahimaya toteaa.
