Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Outo kieli on pienen koululaisen painajainen

Oppilaita lukutaitoluokasssa
Lähetysseura tukee äidinkielistä opetusta mm. Kambodžassa. Kuva: Ari Vitikainen.

On suuri hetki, kun oma lapsi aloittaa koulun. Hyvä alku koulutielle on sydämen asia kehitysyhteistyökoordinaattori Anu Vasamies-Hackenbruchille. Hän toivoo, että mahdollisimman moni opettaja puhuisi kieltä, jota lapset ymmärtävät.

Mitä äidinkielinen opetus tarkoittaa, Anu Vasamies-Hackenbruch?

Äidinkielisessä opetuksessa lapsi tai aikuinen saa ensikosketuksen lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen kielellä, jota hän ymmärtää parhaiten ja jota puhutaan hänen kodissaan.

Miksi tämä on tärkeää?

Monissa kehitysmaissa kouluissa käytetään opetuskielenä joko valtaväestön kieltä tai englantia, ranskaa tai espanjaa. Jos lapsi ei ymmärrä opettajan puhetta, ei hän ymmärrä sisältöäkään.

Ensioppimisen olisi tapahduttava lapsen ensisijaisella kielellä. Muutoin hän ei ymmärrä sanojen ja numeroiden käsitteitä, rakenteita ja yhteyksiä riittävästi ja taidot rakentuvat huteralle pohjalle. Riskinä on, ettei hän opi lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan kunnolla millään kielellä.

Tutkijoiden mukaan ihminen oppii lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vain kerran elämässään, yhdellä kielellä. Sen jälkeen hän soveltaa oppimansa muilla kielillä.

Missä maissa Suomen Lähetysseura tukee äidinkielistä opetusta?

Esimerkiksi Tansaniassa, Etiopiassa, Senegalissa ja Kambodžassa.

Kirjakielen kehittäminen ja vähemmistökielisen, paikalliseen kulttuuriin nojaavan oppimateriaalin tuottaminen on tärkeä osa Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyötä. Se tehdään yhdessä paikallisen yhteisön kanssa.

Tämä työ tukee myös vähemmistökulttuurien säilymistä ja kehittymistä.

Kerro jotain tästä työstä tuloksia!

Pohjois-Kambodžassa yli 700 bunongkieltä äidinkielenään puhuvaa lasta ja naista oppi lukemaan omalla kielellään ja khmeriksi. Etniseen vähemmistöön kuuluvat työntekijät kehittivät bunongin kielen kirjoitusasun ja oppimateriaalit, lähes 80 nidettä. Sama toteutettiin myös tampuanin, krungin, kavetinin ja braon kielillä.

Etiopiassa yli 2 000 kuuroa lapsen on päässyt viittomakielisen opetuksen piiriin, ja yli 5 000 kuuron oppilaan mahdollisuudet asianmukaiseen opetukseen ovat parantuneet. Yli 1 000 opettajaa on saanut koulutuksen avulla valmiuksia opettaa kuulovammaisia lapsia viittomalla.

Senegalissa 760 lasta kävi äidinkielistä esikoululuokkaa Fatickin alueen kylissä. Opetus 22 esikoululuokassa oli sereerin, wolofin ja poorin kielillä. Lisäksi 350 aikuista opiskeli äidinkielellään pulaarilla 10 lukutaitoluokassa Ndjoumin alueella Pohjois-Senegalissa. Ainakin yhdessä kylässä aikuisten luokkaan tuli mukaan myös kouluikäisiä lapsia, sillä lähistöllä ei ole valtion koulua.

Miten moni lapsi ei saa aloittaa koulua omalla äidinkielellään?

Noin 40 prosenttia maailman lapsista opetetaan kielellä, jota he eivät ymmärrä lainkaan tai vain huonosti. Tämä tieto on UNESCO:lta.

Tytöt viettävät monissa kulttuureissa enemmän aikaa kotona kuin pojat. He osaavat siksi usein poikia heikommin muita kuin äidinkieltään. Se heikentää tyttöjen koulumenestystä ja lisää heidän riskiään jättää koulu kesken.

Teksti: Marjatta Kosonen