Testamentin Lähetysseuralle voi teettää kenellä tahansa itse valitsemallaan juristilla. Lähetysseura saa tiedot testamentista vasta, kun lahjoittaja on kuollut. Moni testamentti onkin yllättänyt, ja niitä on löytynyt mitä erikoisemmista paikoista. Löydettiinpä yksikin testamentti menehtyneen kirkkomuusikon kenkälaatikosta, kun hänen kotiaan purettiin.
Lähetysseura ei osannut myöskään odottaa ranualaisen Kauko Salmelan testamenttia. Kangaslammen perinnetilan isäntä lahjoitti parinsadan hehtaarin suuruisen tilan järven rannalla Lähetysseuralle. Salmela oli lähetystyön tukija, perinteen vaalija ja historian tallentaja. Testamentin ehtojen mukaisesti tila on säilytettävä kokonaisena sata vuotta.
Lähetysseura on saanut testamenttien yhteydessä myös runoja: somerolaisen Kirsi Inkisen luontoa ja lähimmäisiä käsittelevistä runoista syntyi koskettava kirja Onni koostuu murusista (Suomen Lähetysseura).
“Paljon hyvää aikaan”
Lähetysseura tekee työtä kaikkien kipeimmin apua tarvitsevien ihmisten parissa kehitysmaissa. Testamenttilahjoituksia tehdäänkin erityisesti lasten, naisten ja vammaisten ihmisten hyväksi.
”Testamenttilahjoituksella saadaan paljon hyvää aikaan. Ne ovat meille merkittävä tulonlähde”, sanoo Hanna Kalanne, Lähetysseuran varainhankinnan päällikkö.
Monen suomalaisen taloudellinen tilanne on kiristynyt viime aikoina: inflaatio nostaa ruuan hintoja, terveyspalveluita on vaikea saada ja taantuma uhkaa. Se näkyy myös lahjoittajien puhelinsoitossa.
“Osa tukijoistamme murehtii elinkustannusten nousua ja lääkkeiden kalleutta. He miettivät, onko omaisuudesta enää mitään jäljellä, kun he ovat kuolleet”, kertoo Hanna Kalanne.
Hän muistuttaa, ettei testamenttiin tarvitse kirjata mitään rahasummaa, vaan voi halutessaan lahjoittaa vaikka kymmenesosan tai puolet jäljelle jäävästä omaisuudestaan lähetystyön tukemiseen.
Lähetysseura saa vuosittain noin pari miljoonaa euroa testamenttilahjoituksia. Yleishyödyllisenä järjestönä se ei maksa niistä veroa.
Maksutonta neuvontaa
Testamenttilahjoittamiseen liittyvät käytännöt muuttuvat hieman tänä syksynä. Varatuomari Tarja Larmasuo jäi kesällä eläkkeelle Lähetysseurasta pitkän työuran jälkeen.
”Minut palkattiin vuonna 2000 juristiksi hoitamaan nimenomaan testamentteihin liittyviä asioita, niiden laatimista ja täytäntöönpanoa ja Lähetysseuran edunvalvontaa. Sittemmin minusta tuli hallinto- ja talousjohtaja”, Larmasuo muistelee.
Hän antaa edelleen maksutonta neuvontaa ihmisille, jotka pohtivat testamentin tekemistä lähetystyön hyväksi. Larmasuo on nykyään yrittäjä, ja Lähetysseura maksaa neuvonnan kulut. Hän auttaa myös testamenttien laadinnassa erillistä korvausta vastaan.
Asiat oikein ylös
Larmasuolle on kertynyt vuosien myötä vankka ammattitaito testamentti- ja perintöasioissa. Ihmiset kysyvät hänen mukaansa usein perimysjärjestyksestä: kuka perii kenet ja kuinka testamentilla voi muuttaa perimysjärjestystä.
”On hyvä huomioida, mistä asioista testamentilla voi määrätä. On tärkeää kirjata asiat oikein, jos haluaa lahjoittaa esimerkiksi rahaa, kodin esineitä, asunnon tai osakkeita. Testamentin tulkinnalle ei tulisi jättää varaa.”
Erilaisia asiakirjamalleja testamenteista löytyy verkosta tai opasteoksista. Testamentti laaditaan kirjallisesti, ja testamentin tekijä allekirjoittaa sen omakätisesti kahden esteettömän todistajan paikalla ollessa.
Larmasuo suosittelee kuitenkin käyttämään testamentin laatimisessa avustajaa, jotta juridiset muotomääräykset ovat oikein. Virheet voivat johtaa kalliisiin oikeudenkäynteihin tai jopa siihen, että testamentti julistetaan pätemättömäksi.
Lähetysseura on on sitoutunut alan eettiseen ohjeistukseen. Lähetysseuran työntekijät eivät osallistu testamenttien laatimiseen, vaan asiakkaat ohjataan tarvittaessa asiantuntijoiden, kuten testamentteihin erikoistuneiden lakimiesten puheille.
Lähetysseura on mukana Vastuullinen lahjoittaminen ry:n ja noin parinkymmenen järjestön yhteisessä Hyvä Testamentti -kampanjassa.
Teksti Marjatta Kosonen
Tilaa testamenttiopas