”Tämä on aika vallankumouksellinen ajatus”, Lähetysseuran asiantuntija Katri Härkönen hehkuttaa.
Hän puhuu Jesajan kirjan 58. luvusta. Siinä Jumala tuo esiin ihmisten eriarvoisuuden ja toisten auttamisen: nälkäiselle on murrettava leipää, kodittomalle avattava ovi ja alaston vaatetettava.
”Usein meille kristityille puhutaan siihen tyyliin, että sinulla on vaikeuksia, mutta tarkoitus on kestää ongelmat ja elää haavojen kanssa”, Katri toteaa.
Vallankumouksellinen ajatus löytyy kahdeksannesta jakeesta: se sanoo, että jos annamme elämämme sille, että autamme toisia ihmisiä, niin silloin valomme puhkeaa näkyviin ja haavamme kasvavat umpeen.
”Voiko tämän hienompaa ajatusta ihmisellä olla?”
Papille parhaat palat
Katri on päässyt työssään näkemään sen, millaista on, kun ruokaa ei ole. Hän työskenteli pitkään pappina ja teologian opettajana Botswanassa ja Tansaniassa.
Maailmalla työskennellessä ruokarukous sai aiempaa keskeisemmän merkityksen. Rukousta lukiessaan Katri toivoo Jumalan auttavan huomaamaan muut ihmiset – ei pelkästään pöydän ääressä istuvat, vaan myös ne, joilla ei ole paikkaa pöydässä.
”Jumala opettaisi huomamaan ihmiset ympärillämme, joilla ei ole minkäänlaista ravintoa tänään. Erityisesti siinä on se ajatus, että jakaisi omastaan, ettei vain tuijottaisi omaa napaansa ja ateriahetkeään.”
Katrin mukaan suurin ihmisen osakseen saama kohteliaisuus on ruuan tarjoaminen. Meille suomalaisille teko kuulostaa arkipäiväiseltä, mutta Botswana ja Tansania ovat köyhiä maita, joissa ruuan hankkiminen on suuri ponnistus.
Monet paikalliset halusivat osoittaa arvostustaan ja tarjota pappina työskennelleelle Katrille aterian vuosien varrella.
”Kun pääsin heidän ruokapöytäänsä ja jakamaan heidän ruokailuhetkeään, niin kaikki pöydässä oli rukouksella tehty ja rakkaudella valmistettu. Suurin rakkaudenosoitus minulta ruuantarjoajalle oli se, että nautin ruuan, vaikka aina se ei ollut houkuttelevaa.”
Papille oli saatettu säästää parhaimmat palat, kuten lehmän rapamaha tai kokonainen maksa, joka usein oli vielä sisältä raakaa.
”Kyllä siinä uskossa ja toivossa sai hetkeä nauttia.”
Jumala johdattaa
Nyt Katrilla on takana yli kaksikymmentä vuotta lähetystyötä. Botswana ja Tansania ovat vaihtuneet Suomeen. Hänen työtehtävänään on nykyään tukea teologian opettajina työskenteleviä Lähetysseuran työntekijöitä sekä teologisia seminaareja ja stipendiaattityötä, jota Lähetysseura tekee nykyään yhteistyössä Luterilaisen maailmanliiton kanssa.
Katrin mukaan vuodet maailmalla opettivat, miltä Jumalan läsnäolo tuntuu.
”Uskon, että Jumalan johdatus on täällä Suomessa yhtä lailla olemassa, mutta täällä elämän haasteet ovat pienemmät. Elämä on helpompaa, joten sitä ei huomaa.”
Maailmalla sen huomasi esimerkiksi silloin, kun auto sammui keskellä yötä Botswanassa Kalaharin puoliaavikolle ja pimeydestä tuijotti silmäpareja, eikä niistä oikein tiennyt, olivatko ne antilooppeja tai jotain vaarallisempia eläimiä. Puhelimet eivät toimineet ja lapset olivat vielä samassa autossa.
”Jumala on ollut silloin todella lähellä ja on ollut helppo tunnistaa Hänen läsnäolonsa.”
Teksti: Tarmo Ylhävuori
Artikkeli on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 3/2023.
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Tilaa Lähetyssanomat