”Suru ja viha selustassa”. Näin otsikoi Helsingin Sanomat (15.2) uutisen Ukrainasta. Se kertoo tavallisten ukrainalaisten epätoivosta ja lohduttomuudesta kammottavan, jo reilun vuoden kestäneen Venäjän hyökkäyssodan keskellä. Tätä on monien ihmisten todellisuus konflikteista kärsivissä maissa.
Ukrainassa monet iskuista ovat kohdistuneet siviileihin, ja kahdeksan miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Sota Etiopian pohjoisosissa on vaatinut noin 600 000 ihmisen hengen ja miljoonat ovat lähteneet kodeistaan. Myanmarissa armeijan siviileihin kohdistama väkivalta ja ihmisoikeusloukkaukset ovat jatkuneet systemaattisesti vuoden 2021 vallankaappauksen jälkeen: kymmeniä tuhansia ihmisiä on pidätetty laittomasti, tuhansia ihmisiä on kuollut ja yli miljoona ihmistä on paennut kodeistaan. Syyriassa pitkään jatkunut konflikti on vaikeuttanut maanjäristyksen uhrien auttamista.
Suomen uusi hallitus aloittaa työnsä konfliktien täyttämässä maailmassa, jossa sotilaalliset keinot eivät yksinään luo turvaa tai rakenna kestävää rauhaa. Puolustuskyvyn ylläpitämisen rinnalla tarvitaan myös uskottavaa rauhanrakennuskykyä. Tämä tarkoittaa kykyä vahvistaa kestävän rauhan edellytyksiä – etenkin tukemalla paikallisten toimijoiden pitkäjänteistä työtä rauhan eteen yhteisöissä ja yhteiskunnissa.
Rauhanvälitys ja -rakennus ovat olleet pitkään Suomen ulkopolitiikan keskeisiä painopisteitä. On tärkeää, että myös uusi hallitus kirjaa rauhanvälitys ja -rakennustyön tärkeyden selkeästi tulevaan hallitusohjelmaan sekä seuraavan hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon.
Monet konfliktit ovat pitkittyneitä ja kompleksisia. Siksi työ kestävän rauhan puolesta vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Konfliktinratkaisussa on harvoin tarjolla nopeita ratkaisuja.
Rauhaa ei voi tuoda ulkopuolelta
Paikallisilla toimijoilla on aina ensisijainen rooli rauhan rakentamisessa, sillä kestävää rauhaa ja vakautta ei voi tuoda ulkopuolelta. Paikalliset toimijat eivät ole pelkästään viranomaisia vaan esimerkiksi järjestöjä, uskonnollisia toimijoita tai yhteisöjä, joilla on mahdollisuus vaikuttaa rauhanomaiseen muutokseen yhteiskunnassaan ja yhteisöissään.
On tärkeää, että seuraava hallitus sitoutuu tukemaan paikallisesti johdettua rauhantyötä, jossa rahoitusta suunnataan yhä enemmän suoraan paikallisille toimijoille. Näin tunnustetaan paikallisten toimijoiden oikeus ja kyky identifioida omat haasteensa ja toiminnan prioriteetit sekä suunnitella ja toimeenpanna itse ratkaisunsa. Avain rauhanomaiseen muutokseen on yhteiskuntien itsensä, paikallisten yhteisöjen ja toimijoiden, käsissä.
Rauhantyön tukeminen tarkoittaa myös rauhanvälityksen ja -rakennuksen käytäntöjen uudelleentarkastelua sekä sitoutumista epäoikeudenmukaisten rakenteiden purkamiseen. Viime aikoina monet kehitysyhteistyön sekä rauhanrakennuksen kentän kansainväliset toimijat, mukaan lukien rahoittajat ja järjestöt, ovat alkaneet tunnistamaan alan eriarvoistavia valtarakenteita ja käytäntöjä sekä kriittisesti tarkastelemaan omia toimintatapojaan.
Koronapandemia toi näkyväksi globaalin rakenteellisen epätasa-arvon. Black Lives Matter -liike toi keskusteluun kysymykset rasismista ja kolonialismista, joita nyt tarkastellaan myös kehitysyhteistyössä ja rauhanrakennuksessa. Tämä vaatii päättäjiltä, alan toimijoilta ja järjestöiltä kykyä kriittiseen itsereflektioon, dialogia paikallisten kumppanien sekä rahoittajien kanssa. Myös Lähetysseura on mukana tässä työssä.
Toimiva kansalaisyhteiskunta rakentaa rauhaa
Demokratiakehityksen ja kansalaisyhteiskunnan toimintakyvyn pitkäjänteinen tukeminen on tärkeää rauhantyötä. Viime vuosien aikana autoritaarisuus on vahvistunut merkittävästi monissa maissa ja demokratiakehitys hidastunut, jopa taantunut. Tämä on tilanne esimerkiksi Myanmarissa ja Zimbabwessa. Lähetysseura tukee rauhantyötä molemmissa maissa. Niin Myanmarissa kuin Zimbabwessa on tapahtunut hyökkäyksiä vapaita vaaleja, mediaa ja kansalaisvapauksia vastaan. Autoritaarinen hallinto on synnyttänyt yhteiskunnallisia muutosliikkeitä ja kansalaisten mobilisointia. Näitä kansanliikkeitä on molemmissa maissa tukahdutettu väkivaltaisesti.
Tällaiset olosuhteet korostavat paikallisen kansalaisyhteiskunnan tilan ja toiminnan merkitystä entisestään, erityisesti kaikista haavoittuvammassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien puolustamisessa ja inhimillisten elinolosuhteiden turvaamisessa. Suomen uuden hallituksen tulisi perustaa joustava rahasto kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Tarvitaan demokratiaa vahvistavia ohjelmia ja tehostettua tukea, kun maat ja alueet kohtaavat kriittisiä tapahtumia ja muutoksia.
Inklusiivisuus edellyttää tavoitteita ja vaikuttavuuden seurantaa
Kestävä ja oikeudenmukainen rauha pohjaa vahvasti osallisuuden periaatteeseen. Inklusiivisuus on ollut Suomen rauhanvälitys ja -rakennustyötä ohjaava keskeinen periaate. Erityistä huomiota on kiinnitetty naisten, nuorten ja uskonnollisten toimijoiden aktiiviseen toimijuuteen rauhanprosesseissa, samoin kuin syrjittyjen ryhmien, kuten vammaisten henkilöiden, osallistumisen varmistamiseen.
Olisi kuitenkin aika nostaa myös kunnianhimon tasoa. On tärkeää, että hallitus jatkaa naisten, nuorten ja uskonnollisten toimijoiden osallistumisen edistämistä rauhanvälitys ja -rakennustyössä niin, että tulevalla hallituskaudella turvataan työn kestävä rahoitus, työlle asetetaan selkeät tavoitteet sekä varmistetaan parempi vaikuttavuuden seuranta. Lisäksi hallituksen tulisi jatkaa Naiset, rauha ja turvallisuus -agendan ja toimintasuunnitelman edistämistä osana ulkopolitiikkaa ja taata riittävät henkilöresurssit ohjelman strategisen kehittämisen ja toimeenpanon mahdollistamiseksi.
Psykososiaalinen tuki osaksi rauhantyötä
Miten ihmiset, yhteisöt ja yhteiskunnat voivat ylipäätään selvitä sodan tuomasta inhimillisestä kärsimyksestä, joka heitä itseään ja heidän läheisiään sekä rakkaitaan koskettaa? Rauhan- ja sovinnontyössä on huomioitava inhimillisen kokemuksen psykososiaaliset ja tunteisiin liittyvät näkökulmat. Psykososiaalinen hyvinvointi on merkittävä tekijä, joka vahvistaa ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskuntien kykyä osallistua rauhanomaisen muutoksen rakentamiseen ja väkivallan kierteen katkaisemiseen. Psykososiaalisen tuen integroiminen rauhantyöhön on kriittisen tärkeää.
Lisäksi tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja rauhanrakennuksen välillä, joissa kaikissa myös psykososiaalinen tuki tulisi nähdä läpileikkaavana teemana. Hallituksen tulisikin varmistaa ns. kolmoisneksus-ohjeistuksen tavoitteellinen toimeenpano ja seuranta sekä varmistaa sitä tukevien rahoitusinstrumenttien joustavuus ja pitkäjänteisyys.
Suomi nähdään maailmalla keskeisenä rauhanvälityksen ja -rakennuksen toimijana ja tukijana. Juuri nyt, kun maailmaa ravistelevat moninaiset toisiinsa kietoutuneet globaalit haasteet, rauhanrakennuskyvyn ja rauhantyön rahoituksen turvaamiselle on entistäkin suurempi tarve. Investointi rauhaan kannattaa – se on investointi suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin puolesta ja koko globaalin maailman puolesta.
Kirjoittaja: Kristiina Rintakoski, rauhan- ja sovinnontyön päällikkö Suomen Lähetysseurassa
Tutustu Lähetysseuran hallitusohjelmasuosituksiin (pdf).
