Eteläisen Afrikan maista Zimbabwe on ollut viime vuosina rauhattomimmasta päästä. Maata runteli vuonna 2019 Idai-myrsky ja sen taloutta hyperinflaatio eli rahan arvon romahtaminen. Kaiken keskellä Lähetysseuran kehitysyhteistyö ajoi vammaisten ihmisten ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten asiaa.
Isoäidit auttoivat lapset kouluun
Zimbabwelaiset isoäidit vetivät 12 ryhmää huono-osaisille lapsille. Isoäidit opettivat arkielämässä tarvittavia taitoja, joita lapsilla ei ollut kodeissaan mahdollista saada. Lapsia avustettiin myös hygieniatarvikkeiden hankinnassa.
”Työ on hyvin edistyksellistä, koska eteläisessä Afrikassa ratkaisuksi tällaisille lapsille haetaan yleensä orpokoti. Isoäidit ovat kuitenkin ottaneet eri lähestymistavan. He pitävät huolta lapsista joko omissa kodeissaan tai löytävät heille sijoituspaikat”, kertoo Lähetysseuran eteläisen Afrikan hankehallinnon asiantuntija Saara Kalaluka.
Työn ansiosta kriisi ei päässyt vaikuttamaan orpoihin ja heikossa asemassa oleviin lapsiin niin kriittisesti – isoäidit tulivat väliin. Monipuolinen ruoka turvattiin vuonna 2020 yhteensä 620 lapsen perheelle ja koulua kävi 440 lasta. Heille maksettiin esimerkiksi koulumaksuja tai loppukokeiden osallistumismaksuja.
Kumppanijärjestön verkostoitumisen ansiosta työ on näkynyt sekä paikallis- että valtakunnan tason mediassa.
”Tämä on sellainen työn tekemisen tapa, joka voisi toimia esimerkkinä Zimbabwessa ja muissakin alueen maissa”, Kalaluka sanoo.
Vammaisia ihmisiä pääsi kuntoutukseen
Kuten monessa Afrikan maassa, myös Zimbabwessa vammaisten oikeuksissa riittää vielä tekemistä. Luonnonkatastrofit aiheuttavat lisää vammautumisia, joten vammaistyön tarve on kasvanut ja kasvaa todennäköisesti jatkossakin.
Lähetysseuran työalueille perustettiin kuukausittain kokoontuvia vammaiskomiteoita, jotka keskustelevat kohtaamistaan ongelmista ja syrjinnästä. Tietoa vammaisten ihmisten oikeuksista levitettiin kyläyhteisöihin. Esimerkiksi vuonna 2019 vammaisten oikeuksista oppi 1200 yhteisön jäsentä.
Suoraa apua sai 561 vammaista ihmistä. Heistä 36 sai räätälöidyn kuntoutusjakson ja 14 sai apuvälineitä, kuten pyörätuoleja. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vammaisia lapsia etsittiin kodeista ja ohjattiin opintoihin yhteistyössä paikallishallinnon kanssa.
”Oppimisen vaikeuksien kirjoa huomioidaan vielä vähän”, Saara Kalaluka huomauttaa.
Kehitysyhteistyö vaikutti sekä yksilöiden että yhteiskunnan tasolla: Vuonna 2019 maan työ- ja sosiaaliministeriö perusti vammaisten asioita käsittelevän jaoston ja oikeusministeriö alkoi kiinnittää huomiota vammaislakeihin.
Kesällä 2021 Zimbabwe julkaisi kansallisen vammaislinjauksen, ja linjaus on suunnitteilla myös vammaisten kouluun pääsyn varmistamiseksi. Kaikesta tästä iloitsee Lähetysseuran yhteistyöjärjestö Jairos Jiri Associationin työntekijä Decent Gaura.
”Vammaisia ihmisiä pidetään perinteisesti toisen luokan kansalaisina. Sen takia jotkut perheet yrittävät esimerkiksi piilotella vammaisia lapsiaan. Nyt vammaisten asema yhteiskunnassa on alkanut muuttua”, Gaura kertoi Lähetysseuran haastattelussa.
***Tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin.***
Teksti: Virve Rissanen
