Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Tutkimus: Suomi ei huomioi naisia riittävästi ilmastorahoituksessa

Uusi tutkimus osoittaa, että sukupuolten välistä tasa-arvoa ei ole riittävästi huomioitu Suomen ja muiden Pohjoismaiden antamassa ilmastorahoituksessa, vaikka ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin.  

Devi Batha työskentelee kyykistyneenä viljelysmaalla
Devi Bathan kotiseudulla Länsi-Nepalissa ilmastonmuutos näkyy ennakoimattomina sateina ja kuivuuskausina. Kuva: Brizendra Bhattarai.

Vuonna 2014 YK:n ilmastokokous hyväksyi Liman toimenpideohjelman tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvo ei kuitenkaan ole riittävästi huomioitu Suomen ja Pohjoismaiden ilmastorahoituksessa, kertoo tuore tutkimus.

Climate Finance and Gender: Lessons from Nordic Efforts to Integrate Gender Equality in Climate Related Development Finance tarkastelee tasa-arvon toteutumista Pohjoismaiden myöntämässä ilmastorahoituksessa. Ilmastorahoitus on rahoitusta, jota Suomi ja muut teollisuusmaat ovat Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutuneet antamaan kehittyville maille ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemiseksi ja sen vaikutuksiin sopeutumiseksi.

”Tällä hetkellä tasa-arvon edistäminen näyttäytyy pikemmin trendisanana kuin aitona pyrkimyksenä edistää naisten asemaa ilmastotyössä. Suomen hankkeissa kartoitetaan naisiin kohdistuvia riskejä mutta ei riittävästi huomioida naisten osallistamista hankkeiden toteuttamiseen”, sanoo Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto.

”Naisten tulisi olla enemmän mukana hankkeiden suunnittelussa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Tarvitaan myös lisää hankkeita, jotka keskittyvät pääasiallisesti naisten oikeuksien edistämiseen”, Humalisto sanoo.

Kehittyvissä maissa naiset saavat usein toimeentulonsa pienviljelystä, jota tulvat, ennakoimattomat sateet ja kuivuuskaudet vaikeuttavat. Naiset ovat usein heikommin koulutettuja ja saavat vähemmän tietoa ilmastoriskeihin varautumisesta. Naisten on myös vaikeampi lähteä kotiseudultaan etsimään uusia toimeentulomahdollisuuksia, koska heillä on usein päävastuu pienistä lapsista.

Tutkimus osoittaa myös, ettei ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvissä hankkeissa ollut tarkastelujakson kolmena viimeisenä vuotena (2019-2021) pääasiallisesti tasa-arvoon kohdistuvia toimia.

Hallituksen leikkaukset heikentävät naisten asemaa

Suomen hallituksen tuore päätös leikata ilmastorahoitusta huolestuttaa Humalistoa. Suomi vähentää tukeaan tai lopettaa sen kokonaan useille keskeisille YK:n alaisille ilmastotyötä tekeville rahastoille.

”Hallituksen päätös leikata ilmastorahoituksesta on absurdi tässä tilanteessa, kun ilmaston lämpeneminen vain kiihtyy. Ilmastorahoituksen leikkaukset heikentävät entisestään naisten asemaa, sillä juuri naiset kantavat ilmastokriisin kovimmat seuraukset”, Humalisto sanoo.

Tutkimus tuotettiin yhteistyössä Suomen Lähetysseuran, Tanskan kirkon ulkomaanavun, Kirkon Ulkomaanavun, ACT Ruotsin kirkon ja Norjan kirkon ulkomaanavun kanssa. Tutkimuksen toteutti Inka Consult.

Tasa-arvon toteutumisesta ilmastorahoituksessa keskustellaan myös YK:n naisten asemaa käsittelevän komitean sivutapahtumassa New Yorkissa 14.3. Lähetysseura järjestää Gender-responsiveness of climate finance – lessons learned and opportunities to pursue -tilaisuuden yhteistyössä Suomen ja Kenian kansallisen tasa-arvokomission (National Gender and Equality Commission of Kenya) sekä Luterilaisen maailmanliiton, ACT-allianssin, Tanskan kirkon ulkomaanavun, Christian Aidin, World Renewin ja ACT Ruotsin kirkon kanssa.

Tutustu tutkimuksen pohjalta tehtyihin suosituksiin Suomelle.