Suomen Lähetysseuran työn piirissä on koko yli 150-vuotisen historian aikana ollut miljoonia ihmisiä. Kirkot ovat kehitysmaissa yleensä ensimmäisiä kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja ihmisarvon puolestapuhujia. Kumppanikirkot ovat rakentaneet kouluja, sairaaloita ja kirkkoja. Kirkot voivat usein toimia myös siellä, mihin muu apu ei ulotu. Kirkon piirissä kristillisen arvopohjan perusteella luodaan esimerkiksi edellytykset hyvään hallintoon.
”Pitkään työtä tehneillä järjestöillä on erityistä vaikuttavuutta verkostojensa kautta. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen järjestöiltä, jotka tekevät heikoimmassa asemassa olevien parissa työtä, on myös meille vakava huoli”, sanoo toiminnanjohtaja Seppo Rissanen.
Kehitysavun vaikuttavuudesta selvityksen tehnyt Ritva Reinikka mainitsi hyvänä saavutuksena kuurojenkoulun Etiopiassa. Lähetysseura on kehittänyt kuurojen opetusta Etiopiassa yli 30 vuoden ajan. Vuosikymmenien aikana kertynyttä tietotaitoa ja kokemusta levitetään nyt laajemmalle ja turvataan yhä useamman kuuron lapsen pääsy kouluun. Etiopiassa viimeisen kymmenen vuoden aikana toteutetun kuurojen koulutushankkeen ansiosta yli 7000 kuuron oppimismahdollisuudet ovat parantuneet 215 kunnassa eri puolilla maata. Uusia kuurojen erityisluokkia on avattu 135, ja kuurojen opetusta on tuettu 194 koulussa. Yli 800 opettajaa tai opetusalan viranomaista on saanut lisäkoulutusta kuurojen opettamisesta.
Lähetysseuran tukeman työn ansiosta kuurojen erityisopetus on siirtynyt valtion viralliseen opetusohjelmaan. Hanke on lisännyt Etiopiassa myös tietoisuutta kuuroudesta ja muuttanut asenteita kuuroja kohtaan aiempaa positiivisemmiksi.
Suomen Lähetysseuran työ vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja ihmisoikeuksia
Lähetysseura on vahvistanut kansalaisyhteiskuntaa ihmisoikeusperustaisen toimintaperiaatteen mukaisesti esimerkiksi Tansaniassa. Yhteistyökumppani Tanganyika Christian Refugee Service on osallistunut valtiorahoituksen budjettiseurantaan ruohonjuuritasolta. Kansalaisyhteiskuntaa vahvistavia toimia ovat myös syntymätodistusten hankinta Nepalissa ja Botswanassa, monipuolinen lukutaito-opetuksen koulutustarjonta Etiopiassa, Nepalissa ja Kambodzhassa sekä yliopiston digitaalisuuden kehittäminen Tansaniassa.
Lähetysseura edistää etnisten vähemmistöryhmien oikeutta olemassaoloon, omaan kulttuuriin ja kieleen sekä maahan mm. Tansaniassa, Kolumbiassa, Kambodzhassa ja Nepalissa. Kambodzhassa Rattanakirin ja Mondulkirin vähemmistöt ovat ajautuneet konfliktiin, jossa valtion suojeluksessa toimivat maatalous- ja kaivosyritykset anastavat asukkaiden maita ja riistävät näille kuuluvia luonnonvaroja.
Suomen Lähetysseura edistää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointia ja voimaantumista
Lähetysseuran kehitysyhteistyö parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. Näitä ihmisiä syrjitään vähemmistöstatuksen, sukupuolen tai köyhyyden takia. He jäävät yleensä kansantalouden kasvun tuottamien hyötyjen ulkopuolelle. Heidän asemaansa ja oikeuksiaan edistetään tarttumalla perimmäisiin syrjinnän syihin. Vammaisten ihmisten oikeuksien esteinä ovat asenteet, virheelliset tiedot sekä kansallisen lainsäädäntötoiminnan heikkous.
Etiopiassa yhteistyökirkko Mekane Yesus on tehnyt uraauurtavaa työtä ennakkoluulojen murtamiseksi etsimällä vammaisia ihmisiä ja välittämällä asiallista tietoa omaisille ja yhteisöille. Samanaikaisesti on vahvistettu vammaisten ihmisten työllistymistä pienyrittäjyyteen ja vaikutettu paikallisviranomaisiin, jotta vammaiset ihmiset otetaan huomioon paikallishallinnossa. Etiopiassa on hyvä vammaisten lasten koulutukseen tähtäävä valtiollinen ohjelma ja budjetointi, mutta paikallisviranomaiset eivät tunne sitä vielä riittävän hyvin.
Naisten toimeentuloa on tuettu Lähetysseuran historiassa mitä moninaisin tavoin. Luku- ja laskutaidon oppiminen on parantanut naisten yrittäjyystaitoja. Ammattikoulutukset ovat avanneet uusia toimeentulomahdollisuuksia. Peruskouluikäisten tyttöjen tai aids-orpojen tukeminen kummitoiminnalla on muuttanut lasten elämän suunnan.
Nepalissa kastisyrjinnästä kärsivät miljoonat ihmiset. Lähetysseura on tukenut dalit-naisten voimaantumista yhteisöjensä sisällä, mutta myös koko yhteiskunnassa. Lukutaidon ansiosta he osaavat asioida paremmin viranomaisten kanssa. Terveyskasvatus- ja äitiysterveyshuollon kehittäminen on kohentanut dalit-naisten äitiysterveyttä. Lähetysseura on tukenut pitkään äitiysterveydenhuollon saamista osaksi valtiollista terveydenhuoltojärjestelmää.
Suomen Lähetysseuran rauhan ja sovinnon työ ehkäisee konflikteja ja säilyttää vakautta
Valtiollisista kytköksistä vapaiden järjestöjen kuten Lähetysseuran mahdollisuudet toimia kohdemaiden konfliktinratkaisussa ovat hyvät. Syyriassa ja Myanmarissa Lähetysseura on paikallisten kumppaneidensa kanssa pystynyt rakentamaan siltoja eri toimijoiden välillä ja linkittämään rauhantyötä tekeviä ja rahoittajia. Työmme tukee myös oikeudenmukaiseen rauhaan tähtäävää kansallista vuoropuhelua. Tähän työhön valtioiden virallinen yhteistyö ei usein pysty ilman yhteistyötä järjestöjen kanssa.
Etelä-Afrikassa KwaZulu-Natalin kirkkoneuvosto on saanut maanomistuskiistojen osapuolia – suurmaanomistajia ja maata tarvitsevia maatyöläisiä – lähentymään ja käymään vuoropuhelua ongelmien ratkaisemiseksi väkivallan käytön sijaan. Mandsa-vähemmistöryhmän ja valtaväestön välisiä konflikteja sovitellaan Lounais-Etiopiassa. Valtaväestön uskomukset mandsojen saastuttavasta vaikutuksesta ovat vaikeuttaneet yhteiseloa, ja Lähetysseura on toiminut välittäjänä ryhmien välisen yhteisymmärryksen luomisessa.
Lisätietoja: Vaikuttamistyön erityisasiantuntija (rauha ja sovinto) Tarmo Heikkilä p. 040 590 0006, tarmo.heikkila(at)suomenlahetysseura.fi
