Suomen Lähetysseura sai viime vuonna 1,9 miljoonaa euroa testamenttilahjoituksia. Testamentilla halutaan muistaa erityisesti lapsia, tyttöjen ja naisten koulutusta, vammaisia ihmisiä sekä tukea köyhiä seurakuntia ja niiden kasvua kehitysmaissa.
”Testamenttilahjoituksilla on suuri merkitys työllemme. Saamistamme tuloista noin kahdeksan prosenttia tulee testamenttilahjoituksista”, kertoo Lähetysseuran hallintojohtaja, varatuomari Tarja Larmasuo.
varatuomari Tarja Larmasuo sanoo. Kuva Heidi Tirri.
Osa seurakunnista kamppailee talousvaikeuksissa ja on siksi vähentänyt tukeaan lähetystyölle. Siinä tilanteessa yksityisten lahjoittajien tuki korostuu. Koska Lähetysseura on yleishyödyllinen järjestö, se ei maksa perintöveroa testamentilla saamastaan omaisuudesta.
Lahja oman toiveen mukaan
Lähetysseuran hyväksi testamentin tekevä saa neuvoja varatuomari Tarja Larmasuolta, olipa kyse koko omaisuudesta tai pienemmästä lahjoituksesta.
Suuri osa Lähetysseuralle testamentin tekevistä ihmisistä on lapsettomia. Jos heillä ei ole muita sukulaisia, serkkuja läheisempiä perillisiä, heidän omaisuutensa menee kokonaisuudessaan valtiolle.
Yksi vaihtoehto tässä tilanteessa on tehdä testamentti sellaiselle järjestölle, joka tuntuu itselle erityisen tärkeältä ja jonka työn soisi jatkuvan.
Elämän tärkeät paperit
”Hoidamme tarvittaessa siunaus- ja muistotilaisuuden järjestelyt ja perunkirjoituksen. Teemme myös haudanhoitoon liittyvän hoitosopimuksen seurakunnan kanssa, jos vainaja on näin toivonut”, Tarja Larmasuo sanoo.
”Elämän tärkeisiin papereihin kuuluvat testamentin lisäksi hoitotahto, edunvalvontavaltuutus ja toive hautauksesta. Läheisten on helpompi toimia, kun he tietävät omaisensa tahdon”, Tarja Larmasuo pohtii.
Lähetysseura on mukana Vastuullinen lahjoittaminen ry:n ja noin parinkymmenen järjestön yhteisessä Hyvä Testamentti -kampanjassa. Se haluaa muuttaa testamenttikulttuuria Suomessa, jossa toistaiseksi vain pieni osa ihmisistä on kirjannut viimeisen tahtonsa.
Teksti Marjatta Kosonen
