Lähetysseuran tukema kehitysyhteistyöhanke on parantanut syrjittyjen mandsojen asemaa Etiopiassa. Hanketta tuettiin vuoden 2005 Tasaus-keräyksellä.
”Muutokset tekivät meidät mandsat samanarvoisiksi muiden kanssa. Me saimme ihmisarvon. Lasten tulevaisuus näyttää hyvältä”, arvioi Ashagire Ambo(26), Dekan kunnan varajohtaja ja mandsa.
Hän on ensimmäinen näin korkeaan asemaan päässyt mandsa.
Lähetysseuran kumppanina hankkeessa on Mekane Yesus -kirkko.
Hankkeen tavoitteena on kehittää kyläyhteisöjä ja parantaa mandsojen asemaa sekä mandsojen ja valtaväestön välisiä suhteita Kaffan läänissä Lounais-Etiopiassa.
Mandsoja on pidetty saastaisina
Mandsoja on syrjitty pitkään Lounais-Etiopiassa. Heitä on pidetty saastaisina, koska he ovat syöneet sian- ja apinanlihaa. Syrjintä on huonontanut mandsojen elämää monin tavoin: he eivät ole saaneet käyttää samoja kaivoja, myllyjä tai muita rakennuksia kuin muut.
Heillä on teetetty töitä heikolla palkalla, ja heille on maksettu vähemmän polttopuista ja hunajasta kuin muille. Mandsa-lasten koulunkäynti on usein katkennut kiusaamiseen ja väkivaltaan. Reilu 10 vuotta sitten ristiriidat kärjistyivät levottomuuksiksi, joissa kuoli 12 mandsaa.
Syrjintää on pyritty murtamaan koulutuksella ja uusilla myllyillä ja vedenottopaikoilla, jotka ovat kaikkien käytössä.
Uusi koulu Didifan kylään
Kaikki Didifan koulun 350 oppilasta näyttävät ryntäävät vastaan, kun kehitysyhteisprojektin lava-auto kaartaa koulun pihalle. Koululuokat ovat suuria: yksi opettaja opettaa samassa luokkahuoneessa 40–80 oppilasta.
Didifan kylään on rakennettu kaksi uutta, peltikattoista koulurakennusta kehitysyhteistyövaroilla. Tämän innostamana kyläläiset rakensivat vielä yhden koulurakennuksen lisää. Koululaisten määrä on lisääntynyt huimasti siitä, kun koulua käytiin ruohokattoisessa majassa.
Aiemmin mandsa-lasten koulunkäynti katkesi usein rajuun kiusaamiseen. Nyt he saavat käydä koulua tasavertaisina muiden kanssa.
Kehitysyhteistyövaroilla on myös ostettu pulpetit viiteen alakouluun.
Puhdasta pohjavettä juotavaksi
Kaffan vuoristoseudulla sataa eniten koko Etiopiassa. Kehityshankkeen avulla on suojattu 18 lähdettä, joiden raikasta pohjavettä saavat käyttää kaikki ilmaiseksi.
”Ennen haimme veden joesta ja saimme likaisesta vedestä sairauksia kuten giardiaa. Maha turposi ihan mahdottomaksi ja jotkut kuolivatkin siihen. Nyt otamme veden suojatusta lähteestä ja se on puhdasta. Sairaudet ovat vähentyneet”, kertoo maanviljelijä Adashe Uchi Didifan kylästä.
Aiemmin mandsat saivat ottaa juomavettä vain lähteestä virtaavasta purosta, kun muut ottivat vetensä suoraan lähteestä.
Vähemmän vammautuneita lapsia
Alueen viljelijöille on jaettu 480 maassa pidettävää mehiläispesää ja he ovat saaneet koulutusta mehiläistenhoidosta. Ennen mehiläispesät pidettiin puiden latvustossa. Putoamiset vammauttivat ja tappoivat lapsia ja nuoria miehiä.
”Putosin 10-vuotiaana puusta, kun olin kiivennyt hakemaan mehiläiskennoa. Loukkaannuin aika pahasti, ja jouduin olemaan koulusta pois neljä vuotta. Sitä ennen olin pärjännyt hyvin”, muistelee Adashe Mesfin (20).
Hän jatkoi koulunkäyntiä isänsä kannustuksen ansiosta neljän vuoden tauon jälkeen. Uchin perhe kasvattaa tef-viljaa, hernettä, valebanaania ja kahvia.
Naiset aloittivat viljelyn
Kehitysyhteistyöhankkeen myötä viljelijät ovat saaneet koulutusta, ja he ovat tutustuneet uusiin lajeihin taimitarhalla Dekassa. Monet naiset ovat yllättäneet aviomiehensä alkamalla viljellä vihanneksia torimyyntiin ja kotona käytettäväksi.
Sipulin kasvatus on tuonut tuloja, joilla on voinut ostaa suolaa ja lapsille kouluvihot. Peruna, porkkana ja pavut ovat monipuolistaneet aterioita. Myös osuustoimintaa on viritelty.
Alueelle on myös rakennettu kaksi koulutuskeskusta viljelijöille ja teurastamo Dekkaan
Neljän myllyn rakentaminen on helpottanut pitkää päivää tekevien naisten työtaakkaa. Myllyt ovat yhdistäneet asukkaita, sillä niitä saavat käyttää kaikki etnisestä ryhmästä riippumatta. Aiemmin myllyt eivät suostuneet jauhamaan ollenkaan mandsojen viljoja.
Neuvonta kiinnostaa äitejä
Yksipuolinen ruokavalio ja proteiinin puute hidastavat lasten kasvua Lounais-Etiopiassa. Sekä lapset että aikuiset syövät perinteisesti vain yhden aterian päivässä. Hankkeen ravitsemusneuvonantaja on kiertänyt majasta majaan kertomassa äideille lasten kasvuun liittyvistä asioita.
”Puhun kotikäynneillä ravinnon lisäksi puhtaudesta, hygieniasta ja siivouksesta. Aiemmin äidit eivät osanneet kysyä mitään, mutta nyt tilanne on muuttunut. Neuvot otetaan hyvin vastaan”, kertoo Geremech Asnaqe Berarti.
Alueelle on rakennettu myös kaksi kyläklinikkaa palvelemaan asukkaita. Koulutuspäiviä on järjestetty mm. aidsista, perhesuunnittelusta ja tyttöjen sukupuolielinten silpomisen haitoista.
Työ jatkuu
Lähetysseuralla on Etiopiassa yhdeksän ulkoasiainministeriön tukea saavaa kehitysyhteistyöhanketta. Danito Yerin -yhteisönkehityshanke aloitettiin reilu viisi vuotta sitten.
Hankkeeseen käytettiin 499 000 euroa vuosina 2005–2010. Osa rahoista saatiin vuoden 2005 Tasaus-keräyksellä. Lähetysseuran työntekijä Kirsi Leikola toimii hankkeen neuvonantajana.
Teksti ja kuvat Marjatta Kosonen
Katso video Mantsojen myllyt (15 min.)
Vuoden 2011 Tasaus-kohde on Nepal. Lue lisää www.tasaus.fi
