Maanviljelijä Nanda Kumal on jo isoisä, mutta hän on silti valmis oppimaan uusia taitoja tulevien sukupolvien tähden. Nyt hän valmistaa hyönteismyrkkyä virtsasta ja ylläpitää matokompostia.
Nanda Kumar Kumal, 57, on nepalilainen maanviljelijä. Hänellä on pieni maatilkku Pipal Gaun kylässä, Dhadingin piirikunnassa, jossa hän kasvattaa kasviksia sekä kanoja, kaneja ja muutamia vuohia.
Kumal on jo isoisä, vaikka työskentelee edelleen pitkiä päiviä tilalla. Perheeseen kuuluu vaimo, neljä poikaa sekä kaksi tyttöä.
Lähetysseuran nepalilaisen kumppanijärjestön Sahasin tuen avulla Kumal viljelee entistä tehokkaammin – ja samalla ympäristöystävällisemmin. Ennen perhe ei voinut lähettää lapsia kouluun, rahaa riitti juuri ja juuri ruokaan.
”Ennen tulonsaanti oli paljon epävarmempaa, mutta nyt olen helpottunut. Lapsenlapseni pystyn lähettämään jopa sisäoppilaitokseen”, Kumal kertoo kotinsa pihalla.
Nepalin maaseudulla vanhempien yleinen haave on lähettää lapset sisäoppilaitoksiin, sillä ne ovat yleensä tasokkaampia kuin valtion kyläkoulut.
Monipuolisemmin elinkeinoa
Ennen Kumalin viljely ja elinkeino oli paljon rajoittuneempaa. Nyt hän on Sahasin tuella saanut perheen toimeentuloa monipuolistettua: hän kasvattaa mehiläisiä, jotka tuottavat hunajaa, kaneja, joita voi myydä sekä yhä monipuolisemmin kasviksia.
Kumal on myös osallistunut viljelykoulutuksiin, joista hän on saanut siemeniä ja oppinut ympäristöystävällisempää viljelyä, kuten luonnonmukaisten lannoitteiden tekoa. Hän on saanut tukea myös karjasuojansa parantamiseen, ja tilalle on rakennettu oma hygieeninen tiskauspiste, jonka avulla kallisarvoista vettä säästyy.
Nyt, riippuen kasvukaudesta, Kumal tienaa 5000–15 000 rupiaa kuukaudessa (noin 40–120 euroa) myymällä kasvattamiaan kasviksia.
”Perheemme ruokaturva on parantunut”, Kumal sanoo.
Myrskyjä ja uusia ötököitä
Ilmastonmuutos tuo nepalilaisen maanviljelijän elämään omat lisähaasteensa. Ennen Kumal ei ollut kuullut koko ilmiöstä, mutta nyt hän on oppinut siitä koulutuksien kautta. Hän tuntee vaikutukset jo omassa elämässään.
”Aiemmin helmikuu oli vielä kylmä kuukausi, mutta nyt on kuuma. Tämän myötä erilaisia hyönteisiä ja hyttysiä on alueella enemmän”, Kumal kuvailee.
Miten näihin haasteisiin yhteisön tulisi vastata?
”Me pyrimme pitämään kylämme puhtaana, keräten roskat yhdessä. Hankkeen myötä olemme oppineet tekemään orgaanisia hyönteismyrkkyjä karjan virtsasta sekä erilaisista yrteistä. Sen lisäksi minulla on matokomposti, josta saan ravinnetta viljelmilleni.”
Sopeutumistoimista huolimatta ilmastonmuutos huolettaa Kumalia.
”Olen siitä todella peloissani: huolehdin tulevasta sukupolvesta”, Kumal kertoo, vilkaisten omaa tyttärentytärtään. Hänestä nyt on aika toimia – ja opettaa nuoremmille sukupolville ympäristön suojelun merkitystä. Sillä sopeutumisesta ja uusista opeista hyötyvät kaikki.
Teksti ja kuvat: Mimosa Hedberg, viestinnän asiantuntija Lähetysseuran Nepalin toimistossa.
Lahjoita tästä ympäristökoulutusta Nepaliin!
Tasaus-kampanjalla tuetaan ilmasto- ja ympäristötyötä maailmalla Ympäristöpankin kautta!
Lue lisää Tasauksesta
Tutustu Ympäristöpankin toimintaan
