”Jos maskeja ylipäätään on saatavana, ihmisten on kuitenkin valittava, ostavatko he maskeja vai leipää – ja moni tietenkin valitsee leivän”, kertoo Ghassan Chahine, joka toimii Syyrian maajohtajana Lähi-idän kirkkojen neuvostossa (MECC).
Chahinen sanat kertovat paljon paitsi Syyrian koronatilanteesta, myös talouden totaalisesta romahduksesta.
”Vaikka turvallisuustilanne on nyt parempi, tuntuu, että edes kahdeksan vuoden sota-aika ei ollut niin paha kuin viimeiset kaksi vuotta. Talouden romahdus vaikuttaa jokaiseen täällä”, Chahine jatkaa.
Syyriassa leipä, polttoaine ja muut perustarpeet maksavat koko ajan enemmän. Niin sanotun perusruokakorin hinta on jälleen noussut viimeisen vuoden aikana yli 100 prosenttia (Maailman ruokaohjelman tutkimus, pdf). Samaan aikaan Syyrian punta on menettänyt suuren osan arvostaan.
Sähkökatkot ovat jatkuvia ja voivat kestää useita tunteja. Siksi muun muassa kodit, koulut ja sairaalat tarvitsevat omia generaattoreita. Generaattorien tarvitsemasta polttoaineesta on kuitenkin krooninen pula, joka tietenkin on omiaan nostamaan hintoja – ja lisäämään mustan pörssin kauppiaiden voittoja.
Koronarokotteen on saanut vasta pari prosenttia väestöstä
Suomessa aloitellaan jo kolmatta rokotuskierrosta koronaa vastaan, mutta Syyriassa vain hieman yli 2 prosenttia väestöstä oli saanut yhden rokotteen syyskuun puoliväliin mennessä (Maailman terveysjärjestön tiedote).
”Täällä alkoi syyskuussa koronarokotuskampanja, joka koskee kaikkia. Tähän asti on rokotettu vain terveydenhuollon henkilökuntaa ja muita erityisryhmiä”, Ghassan Chahine kertoo.
Rokotteet tulevat maahan tipoittain Maailman terveysjärjestön WHO:n perustaman Covax-ohjelman kautta.
Sodan runtelema maa tarvitsee edelleen valtavasti tukea, jotta se selviää paitsi maailmanlaajuisesta pandemiasta mutta myös talouden romahduksesta.
”Kansainvälinen huomio Syyriaa kohtaa on selvästi vähentynyt, vaikka juuri nyt pitäisi toimia. Maa kaipaa apua jälleenrakentamiseen”, sanoo Lähetysseuran hankehallinnon asiantuntija Iiro Pankakoski.
Lähetysseura auttaa kaatamaan esteitä nuoren sukupolven tieltä
Vähintään joka kolmas syyrialainen koulu on tuhoutunut sodassa, eikä yli puolella lapsista ole lainkaan pääsyä kouluun (Unicefin tiedote).
Toiminnassa olevat valtiolliset koulut ovat ääriään myöden täynnä ja opetusta järjestetään kahdessa vuorossa. Lapsilla voi olla liian pitkä tai turvaton matka julkisiin kouluihin, mutta talouden romahdettua perheillä ei välttämättä ole varaa yksityiskoulujen maksuihin.
”Monet lapset joutuvat lähtemään koulusta, jotta he voivat olla mukana elättämässä perheitään. Moni haluaa myös lähteä kokonaan maasta, koska tulevaisuuden näkymät ovat niin huonot”, kertoo Samer Laham, joka toimii Lähi-idän kirkkojen neuvoston diakoniatyön johtajana.
Lähetysseura tukee Syyriassa lasten pääsyä perusopetukseen ja psykososiaalisen tuen piiriin. Lisäksi tarjolla on tukiopetusta, joka auttaa kirimään opetussisältöjä sodan aikana menetetyiltä vuosilta. Työtä tehdään yhdessä Lähi-idän kirkkojen neuvoston kanssa.
Unelma lääketieteenopinnoista toteutui
18-vuotias Merela on yksi Lähetysseuran tuesta hyötyneistä nuorista. Tyttö sai 12. luokan loppukokeesta 2 879 pistettä, kun täydet pisteet ovat 2 900. Hänen pisteensä olivat koko Saydnayan kaupungin parhaat ja pisteiden turvin hän pääsi toteuttamaan unelmansa eli opiskelemaan lääketiedettä.
”Vanhemmillani ei ollut varaa yksityistunteihin tai tukiopetukseen. Olimme erittäin iloisia saadessamme tietää, että 12. luokan oppilaille järjestetään ilmaisia tukiopetustunteja. Tunnit auttoivat minua valmistautumaan loppukokeen kysymyksiin”, Merela kertoo.
”Tuki lisäsi päättäväisyyttäni menestyä ja täyttää unelmat, joita varten olen aina työskennellyt ahkerasti. Kurssi teki minusta itsevarmemman ja lisäsi uskoa siihen, että osaan vastata loppukokeessa kaikkiin kysymyksiin riippumatta siitä, kuinka vaikeita ne ovat.”
Lähetysseuran tuen piirissä on yhteensä noin 300 oppilasta. Osaa heistä tuetaan yksityiskoulujen maksuissa ja osa saa tukiopetusta ja psykososiaalista tukea.
”Alun perin mukana ei pitänyt olla näin paljon lapsia, mutta Syyrian punnan kurssin muutos tarkoitti, että euroille sai enemmän vastinetta ja pystyimme tukemaan useampia lapsia”, kertoo Iiro Pankakoski.
Teksti: Heli Vuohelainen
