Syyrian sodassa on pian alkamassa seitsemäs vuosi. Jotta kansainvälinen yhteisö voisi parhaiten tukea syyrialaisten selviytymiskykyä konfliktin keskellä, on kiinnitettävä huomiota sosiaalisen yhtenäisyyden ja syyrialaisten omien suunnitelmien ja toimijoiden tukemiseen. Tämä oli pääviesti seitsemän kansalaisjärjestön maanantaina 23.1. järjestämässä seminaarissa ”How to build bottom-up community resilience in Syria?”. Tapahtuma liittyi Suomen isännöimään 24.1. järjestettävään kansainväliseen Syyria-kokoukseen. YK julkaisee kokouksessa humanitaarista apua ja Syyrian pakolaisia koskevat suunnitelmansa.
─ Syyrialaisten sosiaalisen yhtenäisyyden vahvistamisen tulisi olla osa kaikkea avustustyötä Syyriassa. Tarvitaan yhteisiä tiloja, jossa kaikki syyrialaiset voivat työskennellä yhdessä riippumatta siitä, mihin ryhmään he kuuluvat. Tarvitaan kaupunkien välistä yhteistyötä. Kaupunkien tasolla on työskenneltävä sekä paikallisyhteisön että maansisäisten pakolaisten kanssa, sanoi syyrialainen, COSV-kansalaisjärjestön koordinaattori Eva Zidan.
Keskustelussa tuotiin myös esiin, että kansainvälinen yhteisö ja avunantajamaat ovat edesauttaneet syyrialaisten sosiaalisen yhtenäisyyden rikkoutumista, kun ne ovat tukeneet vain tiettyjä paikallisia toimijoita. Lisäksi ongelmana on ollut, että syyrialaiset eivät ole olleet juurikaan mukana suunnittelemassa ja toimeenpanemassa avustustyötä. Kansainvälinen yhteisö on puhunut syyrialaisista, mutta ei syyrialaisten kanssa. Päätöksiä on tehty ylhäältä alaspäin ilman paikallistason näkemysten huomioimista. Syyrialaiset kuitenkin tuntevat paikalliset ongelmat ja niiden ratkaisut parhaiten.
─ Naisten vastuut ovat lisääntyneet, mutta heitä konsultoidaan silti vähiten. Naisten näkemykset on huomioitava ruohonjuuritason selviytymiskyvyn toteutumiseksi. Lisäksi rahoittajien ja kansainvälisten järjestöjen tulisi antaa pitkäkestoista, joustavaa rahoitusta suoraan paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle Syyriassa, jotta he voivat suunnitella ja omistaa oman tulevaisuutensa, sanoi asiantuntija Alexandra Saieh Oxfam-järjestöstä.
Humanitaarista työtä Syyriassa tekevän UOSSM -järjestön toiminnanjohtaja Zedoun Alzoubi painotti yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja paikallishallinnon välillä:
─ Paikallisen kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten hallintorakenteiden välisellä yhteistyöllä voidaan heikentää aseellisten ryhmien vaikutusta ja taistella radikalisoitumista vastaan.
Seminaarissa nostettiin myös esiin kysymys koulutuksen ja toimeentulon merkityksestä syyrialaisten selviytymiskyvylle ja jälleenrakennuksen onnistumiselle.
Seminaarikeskustelun järjestivät Crisis Management Initiative, Felm ─ Suomen Lähetysseura, Fida International, Kehys, Kepa, Kirkon Ulkomaanapu ja Pelastakaa Lapset. Suomalaiset järjestöt julkaisivat viime viikolla kannanoton, jossa ne vaativat YK:ta osallistamaan Syyrian paikallisyhteisöjä, kansalaisyhteiskuntaa ja paikallishallintoa kaikkeen Syyriassa tehtävään työhön. Järjestöjen kannanotto sai viime päivinä lisää allekirjoittajia: yhteensä kannanoton on allekirjoittanut 28 järjestöä.
Lisätiedot:
- Crisis Management Initiative (CMI): Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ohjelmajohtaja Maruan El-Krekshi, maruan.elkrekshi@cmi.fi, +358 40 747 4530.
- Felm ─ Suomen Lähetysseura: Syyrian rauhanhankkeen projektipäällikkö Minna Saarnivaara, minna.saarnivaara@felm.org, +358 50 517 8396.
- Fida International: avustustoiminnan päällikkö Ismo Salerto, ismo.salerto@fida.info, +358 40 829 2206.
- Kehys: pääsihteeri Rilli Lappalainen, rilli.lappalainen@kehys.fi, +358 50 561 3456.
- Kepa: asiantuntija (toimintaympäristön analyysi) Outi Hakkarainen, outi.hakkarainen@kepa.fi, +358 50 317 6728.
- Kirkon Ulkomaanapu: kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen, tomi.jarvinen@kirkonulkomaanapu.fi +358 40 641 8209.
- Pelastakaa lapset: asiantuntija Sanna Vesikansa, sanna.vesikansa@pelastakaalapset.fi +358 50 433 1382.
