Suomen Lähetysseuran vuosien 2011 – 2013 kehitysyhteistyöohjelma on arvioitu kauttaaltaan luotettavaksi ja tulokselliseksi.
Ulkopuolisesta arvioinnista vastasi Fiant Consulting -konsulttiyritys. Arvioinnissa tarkasteltiin mm. työn tuloksellisuutta, kestävyyttä, tarkoituksenmukaisuutta ja hallintoa.
Lähetysseuran kehitysyhteistyöohjelman päätavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Työn keskeisenä tavoitteena on, että ihmiset voivat elää ihmisarvoista elämää ja pystyvät keskittämään voimavaransa heille itselleen tuottoisiin toimintoihin kuten elannon hankkimiseen.
Arvioinnin keskeiset johtopäätökset kertovat, että Lähetysseuran kehitysyhteistyö on kauttaaltaan vaikuttavaa ja vastaa paikallistason tarpeisiin. Lähetysseura painottaa kehitysyhteistyössään kumppanikeskeistä lähentymistapaa. Lähetysseuralla tekee kehitysyhteistyötä 17 eri maassa 47 eri kumppanin kanssa. Arvioinnista ilmenee, että kumppanit pitävät Lähetysseuran erityisinä vahvuuksina yhteisiä arvoja, luotettavuutta sekä molemminpuolista ymmärrystä.
Erityisesti arvioinnissa kiitellään Lähetysseuran tapaa huomioida haavoittuvat ihmisryhmät kehitysyhteistyöhankkeissa. Selkeää edistymistä tarkastellulla ajanjaksolla on tapahtunut sukupuolten väliseen tasa-arvoon tähtäävässä työssä, vammaisten henkilöiden sekä hivin ja aidsin vaikutuspiirissä elävien ihmisten oikeuksien edistämisessä sekä ympäristön suojelun integroimisessa esimerkiksi ruokaturvaa vahvistaviin toimiin. Etniset vähemmistöt ja alkuperäiskansat ovat saaneet aiempaa suuremman roolin osana kolmella mantereella tehtävässä kehitysyhteistyössä. Hyviä tuloksia on saavutettu myös ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhrien puolesta tehtävässä työssä Mekongin alueella, vammaisten kuntoutuksen kehittämisessä eteläisessä Afrikassa sekä ympäristövaikutusten linkittämisessä toimeentuloon Tansaniassa.
Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau pitää arvioinnin tuloksia positiivisina.
”Arvioinnin perusteella Lähetysseura on oikealla polulla yhteisöjen ja yhteiskuntien vähäosaisten oikeuksien vahvistamiseksi. Olemme järjestelmällisesti keskittäneet voimavarojamme esimerkiksi vammaisten henkilöiden oikeuksien ajamiseen, mikä on jo lyhyessä ajassa saanut aikaan havaittavia muutoksia. Tärkein muutos on tapahtunut vammaisten henkilöiden, erityisesti lasten, perheissä. Vammaisen lapsen näkeminen muuten kuin vammansa kautta on vapauttanut vanhemmat ymmärtämään lapsensa potentiaalin, joka toisinaan saadaan hyvinkin pienillä panostuksilla esiin. Tästä esimerkkinä ovat Lähetysseuran tukemat erityisopetusluokat, joissa on varmistettu esteettömyys, luotu soveltuvaa opetusmateriaalia ja opetussuunnitelma. Lapset yltävät tuloksiin, joista vanhemmat eivät aiemmin olisi osanneetkaan unelmoida. Ilman perheiden tukea vammaiset lapset jäävät edelleenkin yhteiskunnan ulkopuolelle.”
Leino-Nzaun mukaan köyhyyden ja vähäosaisuuden haasteet ovat valtavia, mutta tuloksia ja vaikutuksia nähdään helposti paikallistasolla.
”Lähetysseuran ydinosaaminen paikallisolosuhteiden ja -yhteisöjen ymmärtämisessä ja sen siirtäminen yhteistyössä osaavien kumppaneiden kanssa hanketyöhön vaatii hellittämätöntä kehitysyhteistyön suunnittelua ja arviointia. Kehitysyhteistyöohjelman jälkipuoliskolla jatkamme työtä yhteistyökumppaneittemme kanssa tavoitteittemme saavuttamiseksi toinen toistamme vahvistaen.”
Vuonna 2013 Lähetysseura käytti kehitysyhteistyöhankkeisiin yhteensä 9,2 miljoonaa euroa. Lähetysseura on Suomen vanhin kehitysyhteistyöjärjestö – vuonna 1859 perustettu Suomen Lähetysseura on tehnyt kehitysyhteistyötä 150 vuoden ajan.
Lue tai tulosta vuoden 2013 kehitysyhteistyön raportti
