Lähetysseuran kumppanien edustajat Luterilaisesta maailmanliitosta ja Senegalin luterilaisesta kirkosta osallistuivat marraskuussa Länsi-Afrikan kirkkojen ruokaturva-aiheiseen vaikuttamistyön työpajaan Ghanassa. Työpajan järjestivät kirkkojen ja kristillisen järjestöjen ekumeeninen verkosto Ecumenical Advocacy Alliance (EAA) ja FECCIWA (Fellowship of Christian Councils and Churches in West Africa). Paikalla oli edustajia lähes kaikista Länsi-Afrikan maista, heistä valtaosa kristillisten kirkkojen edustajia.
Lähetysseurasta työpajaan osallistui alueellinen kehitysyhteistyökoordinaattori Tiina Tuominen. Kumppaneita edusti Luterilaisen maailmanliiton Mauritanian maaohjelman koordinaattori Moussa Gandega ja katastrofityön koordinaattori Mohammed Bal sekä Senegalin luterilaisen kirkon kehitysosaston johtaja Pierre Thiam ja maaseudun elinolosuhteiden kehittämishankkeen koordinaattori Penda Ndiaye.
Ihmisoikeudet vaikuttamistyön johtotähdeksi
Lähetysseura auttaa kumppaneitaan vahvistamaan vaikuttamistyötään, ja se tuki työpajan järjestämistä taloudellisesti. Senegalin luterilainen kirkko on tehnyt vaikuttamistyötä jo pitkään esimerkiksi kehitysyhteistyöhankkeissa, joissa on pyritty hyvään ja rakentavaan yhteistyöhön viranomaisten kanssa. Hankkeiden kautta on pyritty myös vaikuttamaan viranomaisten asenteisiin.
Kirkon kehitysosaston tavoitteena on juurruttaa työhön Lähetysseuralle tunnusomainen ihmisoikeusperustainen lähestymistapa, jossa ihmisoikeuksien toteutuminen nähdään kaiken kehitysyhteistyön lopullisena tavoitteena. Ihmisoikeusperustaisessa työssä vahvistetaan ihmisten kykyä tunnistaa ja vaatia omia oikeuksiaan ja virallisten tahojen kykyä ajaa näiden oikeuksien toteutumista. EAA:n vaikuttamistyön työpaja lujitti kirkon osaamista nimenomaan näiden kahden asian, ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan ja poliittisen vaikuttamistyön, yhteyden oivaltamisessa.
Työpajoista apua verkostoitumisessa ja käytännön työssä
Länsi-Afrikan tämänhetkinen tilanne haastaa kaikki kirkot mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun resurssien oikeudenmukaisesta jakamisesta ja oikeudesta ruokaan. Pienen kokonsa ja vähemmistöasemansa vuoksi Senegalin luterilainen kirkko ei yksinään pysty laajamittaiseen yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. Työpajan aikana virisi erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Caritaksen ja Senegalin protestanttisen kirkon kanssa. Luterilaisen maailmanliiton Mauritanian maaohjelman kanssa puolestaan lähti liikkeelle suunnitelma yhteisen koulutuksen järjestämisestä. Kirkot päättivät myös luonnostella yhteisen ruokaturvaan ja oikeudenmukaisuuteen liittyvän saarnatekstin, joka sitten toteutettaisiin samana sunnuntaina kaikissa seminaariin osallistuneissa kirkoissa. Kehitysosaston johtaja Pierre Thiamin mukaan juuri työpajojen mahdollistama verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää. Yhdessä saadaan enemmän aikaan.
Työpaja tarjosi myös käyttökelpoisia työkaluja käytännön työhön ja sen kehittämiseen aina osallistavista työtapoista toimintasuunnitelmien laatimiseen. Monet ruohonjuuritason toimijat painivat samojen haasteiden parissa. Thiam näkee vaikuttamistyön suurimpana riskinä sen, että tavoitteet asetetaan liian korkealle ja toimintasuunnitelmasta tehdään liian kunnianhimoinen, jolloin se kaatuu omaan mahdottomuuteensa. On lähdettävä liikkeelle pienin askelin ja pohdittava omalle organisaatiolle vahvoja teemoja. Senegalin luterilaisen kirkolla on paljon työtä maaseutuväestön keskuudessa, joten ruokaturvaan liittyvä vaikuttamistyö on sille ominta aluetta.
Kirkon rooli on kulkea heikoimman rinnalla
Työpajassa käytiin myös keskustelua kirkon roolista ruokaturvan parantamisessa. Osallistujilla oli vahva yhteinen näky siitä, että ruokaturvaan liittyvä vaikuttamistyö on kirkolle erittäin luontevaa työtä. Senegalin luterilaisen kirkon maaseudun elinolosuhteiden kehittämishankkeen koordinaattori Penda Ndiaye nosti esiin vaikuttamistyön mahdollisuudet maanviljelijöiden aseman parantamisessa. Pientuottajilla ja maanviljelyksellä yleensä on huomattava merkitys koko maan kehityksessä. Kirkon vaikuttamistyö koostuu hänen mukaansa kahdesta osasta. Käytännön tasolla tavoitteena on väestön tietotason nostaminen, ruokatuotannon lisääminen ja tiedonkeruu eri yhteisöjen tilanteesta. Hallinnollisella tasolla tieto kerätään yhteen, tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja viedään viestiä eteenpäin poliittisilla areenoilla.
Suomen Lähetysseura 20.12.2011
