Senegal näyttää hyvää esimerkkiä siitä, miten eri uskontojen kannattajat elävät rauhassa keskenään. Perheissä on muslimeja ja kristittyjä. Häitäkin voidaan viettää sekä muslimi- että kristillisin perintein siviilivihkimisen lisäksi. Rauhanomaiseen rinnakkaiseloon vaikuttaa se, että Senegalissa ei ole radikaalia islamia.
Senegalilaisissa tervehdyksissä toistuu usein sana ”jàmm” tai ”jam”, eli rauha. Halu elää rauhassa yhdistää kaikkia.
”Olemme oppineet jo lapsena ottamaan huomioon toiset ja kunnioittamaan heitä”, Senegalin luterilaisen kirkon presidentti Thomas Diouf kertoi. ”Se, että olemme kaikki Jumala luomia, yhdistää. Asumme yhdessä, syömme yhdessä saman ruokakulhon äärellä. Emme katso ensiksi toisen uskontoa, vaan toista ihmistä. Näemme ihmisen.”
Diouf osallistui Suomen Lähetysseurassa pidetylle media-aamiaiselle, jonka teemana oli muslimien ja kristittyjen kohtaaminen Senegalissa ja Suomessa.
Senegalin valtio on uskonnoton. Laki takaa uskonnonvapauden. Parlamentissa on sekä muslimeja että kristittyjä.
”Monet Senegalin nykyiset johtajat ovat käyneet katolisen kirkon koulua ja arvostavat kristillisten kirkkojen työtä. Yhteiskunnassa uskonto ei ole etualalla vaan maan kehittäminen”, kirkon varapresidentti Adama Pierre Faye sanoi.
Senegal oli Ranskan alusmaa ja itsenäistyi vuonna 1960. Senegalilaisista 95 % on muslimeja ja loput kristittyjä ja muiden uskontojen kannattajia. Senegalin luterilaisessa kirkossa on noin 6000 jäsentä.
Senegalin luterilainen kirkko toimii kristittyjen ja muslimien parissa
Senegalin luterilainen kirkko auttaa sekä kristittyjä että muslimeja diakoniatyön ja kehitysyhteistyön avulla. Kirkon kehitysyhteistyöntekijä Jeanette Ndiaye kertoo, että kylissä työ aloitetaan yhteisellä rukouksella.
”Ennen työn aloittamista sekä kylän imaami ja paikallinen pappi pitävät yhdessä rukouksen. Sitten aloitamme työt. Hankkeissa teemme paljon työtä musliminaisten kanssa.”
Senegalissa monissa suvuissa ja perheissä on sekä muslimeja ja kristittyjä. Sekä Dioufilla, Fayella että Ndiayella on muslimitausta. Riippuu uskonnollisesta suuntauksesta ja suvusta, miten kristityksi kääntymiseen tai avioliittoon eri uskontojen kannattajien kanssa suhtaudutaan. Perinteinen ajatus on ollut, että naimaton nainen ei ole vielä tunnustanut mitään uskontoa.
”Nyt tämä ajatus on muuttumassa, ja nuoret tietävät, että myös naimaton nainen tunnustaa uskontoa”, Jeanette Ndiaye toteaa.
Lauttasaaren seurakunta on kohdannut turvapaikanhakijat
Helsingin Lauttasaaren seurakunta majoitti alkusyksystä väliaikaisesti turvapakanhakijoita kirkolleen. Kirkkoherra Juha Rintamäki järjesti heti alussa kirkolla tapaamisia paikallisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa. Näin suomalaisilla ja turvapaikanhakijoilla oli mahdollisuus kohtaamiseen ja tutustumiseen.
”Mottomme oli: hyvien tekojen kautta turvallinen maailma kaikille”, Rintamäki kiteytti seurakunnan toiminnan.
Rintamäki piti myös tärkeänä, että kirkolla oli hiljainen paikka, jossa sekä kristityt että muslimit voivat käydä rukoilemassa. Hän harmitteli sitä, että monet turvapakanhakijoiden majoitustilat ovat niin ahtaat, että niissä ei ole tilaa, jossa voi hiljentyä ja rukoilla.
”Yhteinen rukoushuone voisi toimia mallina positiivisesta uskonnonvapaudesta sekä valtiolle että kunnille. Oli tärkeää, että loimme turvallisen tilan turvapaikanhakijoille”, kertoi Juha Rintamäki. Turvapaikanhakijat on majoitettu nyt muualle, mutta he käyvät edelleen Lauttasaaressa ja kirkolla, koska ”tämä on meidän kotimme”.
***
Lähetysseura kouluttaa seurakuntia turvapaikanhakijoiden vastaanottoon. Lue lisää
