”Tänä vuonna tulee 30 vuotta siitä, kun YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät Pekingin toimintaohjelman naisten oikeuksien edistämiseksi. Uskonnolliset toimijat ovat näiden vuosikymmenten aikana merkittävästi edistäneet toimintaohjelman tavoitteita, mutta silti heidät on usein nähty enemmän osana sukupuolten tasa-arvon ongelmaa kuin ratkaisua. Selvitys tekee näkyväksi uskonnollisten toimijoiden tekemää tasa-arvotyötä tunnistaen samalla sen, että uskonnolliset toimijat ovat myös ylläpitäneet patriarkaalisia järjestelmiä ja käytäntöjä”, sanoo Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Rosa Puhakainen.
Sosiaaliset normit ovat kirjoittamattomia sääntöjä, jotka ohjaavat käyttäytymistä tietyssä yhteisössä ja muokkaavat odotuksia siitä, mikä on hyväksyttävää. Normit sääntelevät erityisesti naisten käyttäytymistä.
”Koska uskonnollisilla johtajilla ja järjestöillä on tiiviit yhteydet yhteisöihin, he ovat ainutlaatuisessa asemassa mobilisoimaan muutosta kohti sukupuolten tasa-arvoa. Uskonnollisen viitekehyksen avulla voidaan haastaa haitallisia sukupuolinormeja liittyen esimerkiksi tyttöjen koulutusmahdollisuuksiin, lapsi- ja pakkoavioliittoihin, seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin ja tyttöjen sukuelinten silpomiseen”, Puhakainen sanoo.
Selvitys tuo esiin, että uskonnolliset johtajat voivat haastaa vakiintuneet valtarakenteet ja edistää sitä, että myös miehet ja pojat sitoutuvat patriarkaalisten arvojen purkamiseen. Uskonnolliset johtajat voivat tehdä vaikuttamistyötä sukupuolten tasa-arvoa edistävän poliittisen muutoksen aikaansaamiseksi, ja heidän tulisi myös käyttää tätä mahdollisuutta vaikuttaa.
Kirkko puolusti tasa-arvoa pandemian aikana Tansaniassa
Selvitys nostaa esiin tapausesimerkkejä kristillisten kehitys- ja humanitaarisen avun toimijoiden verkoston ACT-allianssin jäsenten ja yhteistyökumppaneiden piiristä.
Esimerkiksi kun koronapandemia iski Tansaniaan vuonna 2020, aiheesta levisi paljon väärää tietoa. Lähetysseuran yhteistyökumppani Tansanian evankelis-luterilainen kirkko oli merkittävässä roolissa aiheeseen liittyvien normien muuttamisessa ja sukupuolten tasa-arvon puolustamisessa. Kirkko perusti yhteistyössä muiden uskonnollisten toimijoiden kanssa uskontojen välisen työryhmän käsittelemään pandemiaa ja sen sukupuolisidonnaisia vaikutuksia, kuten lisääntynyttä sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, varhaisia ja pakkoavioliittoja sekä teiniraskauksia.
Uskonnolliset johtajat edistivät tieteeseen perustuvia ratkaisuja, kuten rokotuksia, varhaista tunnistamista, nykyaikaista hoitoa ja etäisyyden pitämistä. He käsittelivät myös sukupuolten eriarvoisuuden perimmäisiä syitä muuttamalla sosiaalisia normeja. Terveyskriisin aikana uskonnolliset johtajat tukivat teini-ikäisiä äitejä, muun muassa puolustamalla heidän oikeuttaan jatkaa koulunkäyntiään, ja näiden toimien näkyvyys edisti sosiaalisten normien muutosta. Kirkko ajoi myös poliittisia muutoksia, jotka sallisivat raskaana olevien tyttöjen koulunkäyntiohjelmat, ja käynnisti stipendijärjestelmän teiniäideille, joka on ensimmäinen laatuaan uskonnollisissa yhteisöissä.
Uskontojen välisellä työryhmällä oli keskeinen rooli naisten oikeuksien, kuten terveyspalveluihin pääsyn, puolustamisessa. Kirkko sai hallitukselta erityisen tunnustuspalkinnon ainutlaatuisesta panoksestaan pandemian aikana.
Kristityt isoäidit muokkaavat naiseuteen liittyviä normeja Zimbabwessa
Zimbabwen Matabelelandin kylän luterilaisen seurakunnan isoäidit järjestäytyivät 1990-luvulla reagoidakseen Zimbabwen syvenevään taloudelliseen eriarvoisuuteen. Aluksi painopiste oli alueella elävistä orvoista lapsista huolehtiminen. Lähetysseuran tukemissa Gwain isoäitien ryhmissä on mahdollistettu lasten koulunkäyntiä sekä vahvistettu ruokaturvaa ja toimeentulonmahdollisuuksia. Isoäidit ovat myös rakennuttaneet vesiputken kuivuudesta kärsivälle alueelle.
Isoäitien ryhmät ovat muuttaneet vallitsevia käsityksiä ja sosiaalisia normeja: sen sijaan, että he olisivat perinteisesti keskittyneet toimimaan vain kodin piirissä, vanhemmat naiset ovat ottaneet johtajuuden yhteisönsä ongelmien ratkaisemisessa.
30 Years On from The Beijing Platform for Action: Faith-Based Actors as Catalyst Towards Positive Norm Change –selvitystä on tuettu Suomen kehitysyhteistyövaroin. Lähetysseuran lisäksi selvityksen julkaisijoita ovat ACT-allianssi, Norwegian Church Aid, Act Church of Sweden, Fundación Protestante Hora de Obrar, Christian Aid, Kirkon Ulkomaanapu, Bread for the World, DanChurchAid, Cordaid ja World Renew.
Teksti: Minna Havunen
