Loppiaisena muistelimme itämaan tietäjiä, jotka tekivät pitkän ja vaarallisen matkan kunnioittaakseen uutta kuningasta. Kun evankeliumitekstit koottiin ja niitä käytettiin seurakunnissa, evankeliumi oli jo edennyt laajalle myös itään päin. Se sai myös sieltä laajan seuraajajoukon. Kertomus tietäjistä ja tähdestä oli tärkeä muistutus idästä tuleville kristityille, että myös he kuuluivat joukkoon.
Kun luemme Raamattua toteutuneen historian valossa, unohdamme, että Jeesus-sanoman jakaminen yli rajojen ei aluksi ollut kaikille itsestään selvä asia, vaikka Matteuksen evankeliumi loppuukin lähetyskäskyyn. Kysymys kristillisen sanoman ulottamisesta ei-juutalaisille herätti alkukirkossa kiivasta keskustelua.
Luukkaan ja Matteuksen evankeliumit antavat hieman erilaiset näkökulmat lähetystyön perusteluihin. Missiologia kehittyi Hengen johdatuksesta, kun myös lähetystyön vastaanottajat saivat olla mukana määrittelemässä, millaista merkityksellisyyttä usko toi mukanaan. Tämän ymmärtäminen syventää näkemystämme missiosta.
Meidän aikamme kysymyksenasettelu on toisenlainen. Kohtaamme yhä uudelleen kysymyksen siitä, millä oikeudella kerromme Jeesuksesta toisten kulttuurien edustajille. Eikö tämä ole imperialismia? Keskustelu lähetystyön ja kolonialismin suhteesta on vahvistumassa. Keskustelu on tärkeä ja siihen on syytä osallistua. Mutta loppiaisen kertomuksessa toisen kulttuurin tietäjät näkivät omasta kulttuuristaan käsin lapsessa jotakin heille tärkeää ja merkityksellistä.
Vuoden 2018 Arushan lähetyskokouksessa kuulimme useita puheenvuoroja siitä, miten kristillinen usko tuo vapauden, pelastuksen ja tehtävän ihmisille eri puolilla maailmaa. Nuori nainen pienestä kansasta Polynesiassa näki, miten evankeliumi vahvisti hänen kansaansa olemaan mukana maailman muuttamisessa. Sisko, joka hoiti sisaruksiaan vanhempien kuoltua aidsiin, kertoi miten usko antaa rohkeutta ja identiteetin syrjäytetyille. Monet puhuivat sovinnosta ja anteeksiannosta.
Yhteistä oli, että sanoma Jeesuksesta sai merkitystä, jota sen välittäjät eivät välttämättä edes ymmärtäneet. Sanoma kutsui myös heitä muuttumaan ja kääntymään. Siksi ekumeeniset asiakirjat puhuvat Sanan jakamisen ilosta ja etuoikeudesta, mutta nöyrästi, kunnioittavasti, ja kuuntelevasti.
Rolf Steffansson Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja
Pääkirjoitus on julkaistu Lähetyssanomien numerossa 1/2022
Nyt kun olet täällä…
… meillä on pieni pyyntö. Laitamme osan Lähetyssanomien jutuista ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi tutustumaan kaukaisiin kulttuureihin, lukemaan työstämme eri puolilla maailmaa ja sukeltamaan ihmisten tarinoihin.
Lehti on kuitenkin meille tärkeä tulonlähde – ja pyydämmekin, että tilaat Lähetyssanomat ja samalla tuet lähetystyötä ja kehitysyhteistyötä maailman köyhimmissä maissa syrjäytettyjen ihmisryhmien parissa.
Tilaa Lähetyssanomat
