Rauhantyön ammattilaiset eri puolilta maailmaa kokoontuivat huhtikuussa Helsinkiin National Dialogues -konferenssiin. Suomen Lähetysseura (Felm) oli mukana järjestämässä tapahtumaa yhdessä Suomen ulkoministeriön, CMI:n, Common Space Initiativen ja Kirkon Ulkomaanavun kanssa. Konferenssin tällä viikolla julkaistu loppuraportti korostaa paikallis- ja ruohonjuuritason toimijoiden osallistumista kansallisiin dialogiprosesseihin. Paikallistasolla keskusteltavien asioiden tulisi myös olla aikaisempaa paremmin yhteydessä kansallisen tason neuvotteluprosesseihin.
Kansallisista dialogeista on viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä yleisempi rauhanrakennuksen ja konfliktinratkaisun työkalu. Suomen Lähetysseura tukee dialogiprosesseja osana rauhantyötään Syyriassa ja Myanmarissa.
– Lähetysseuran työ dialogiprosessien tukemisessa tavoittelee sitä, että paikalliset rauhanrakentajat toimivat täysipainoisesti dialogiprosessien suunnittelussa ja toteutuksessa. Pyrimme varmistamaan, että dialogiprosessit suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman osallistavasti ja niin, että sekä ruohonjuuritason että paikallisen tason prosessit syöttävät virallisiin rauhanprosesseihin, sanoo Lähetysseuran johtava rauhantyön asiantuntija Tanja Viikki.
Raportin mukaan on tärkeää huomioida se, että konflikteissa on usein mukana sekä alueellisia että kansainvälisiä intressejä ja dynamiikkoja. Näin ollen puhtaasti kansallinen ratkaisu ei ole mahdollinen ja kestävä. Tilanne on tällainen esimerkiksi Syyriassa. Raportissa painotetaan, että rauhaa ja tulevaisuutta Syyriassa on rakennettava syyrialaisille ja heidän vahva omistajuutensa ja toimijuutensa prosessissa on varmistettava.
– Kuitenkin samalla kun alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden ei tulisi sekaantua konfliktiin, heidän ei myöskään tulisi olla välinpitämättömiä konfliktin suhteen. Heillä on oma vastuunsa konfliktin ratkaisussa, sanoo Lähetysseuran Syria Initiative -hankkeen projektipäällikkö Minna Saarnivaara.
Raportti muistuttaa myös eri ryhmien, kuten naisten ja vähemmistöjen, osallistamisesta dialogeihin. On pohdittava erityisesti sitä, millä tavoin eri ryhmien osallistaminen tapahtuu, jotta osallistuminen olisi aitoa. Tämä pitäisi huomioida rauhanneuvottelujen ja dialogiprosessien lisäksi myös rauhansopimuksen toimeenpanossa ja konfliktin jälkeisessä rauhanrakennuksessa.
– Kun puhutaan naisten osallistumisesta rauhanprosesseihin, heidät pitäisi huomioida poliittisina toimijoina, kuten kuka tahansa muu toimija. Naiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, mikä ajaa vain yhtä asiaa, Viikki sanoo.
Lue lisää Lähetysseuran rauhan ja sovinnon työstä.
