Siirry suoraan sisältöön Siirry alapalkkiin

Rauhantyöllä on raamatulliset perusteet: Kauneimmat Joululaulut rauhan puolesta

Maricela Garcia Cordoba on yksi Kolumbian viisikymmentä vuotta kestäneen konfliktin kuudesta miljoonasta maansisäisestä pakolaisesta. Hän pakeni kotikylästään sissien ja puolisotilaallisten joukkojen taisteluita. Nyt hän työskentelee Lähetysseuran tukeman naisjärjestön ravintolassa. Lähetysseura tukee Kolumbiassa ihmisoikeusjärjestöjä
Maricela Garcia Cordoba on yksi Kolumbian viisikymmentä vuotta kestäneen konfliktin kuudesta miljoonasta maansisäisestä pakolaisesta. Hän pakeni kotikylästään sissien ja puolisotilaallisten joukkojen taisteluita. Nyt hän työskentelee Lähetysseuran tukeman naisjärjestön ravintolassa. Lähetysseura tukee Kolumbiassa ihmisoikeusjärjestöjä

Kauneimmat Joululaulut -kampanjan teemana on tänä vuonna rauha ja sovinto. Teema on mitä ajankohtaisin: Jos ratkaisuja konflikteihin ei löydy, maailman pakolaisvirroille ei näy loppua. Rauhan ja sovinnon rakentaminen kuuluu myös kristityn kutsumukseen.

– Raamatussa rauhan ja sovinnon sanoma on hyvin vahva. Rauhantyö ja rauhan puolesta rukoileminen on kirkon jatkuva tehtävä. Raamattu ja kristillinen ajattelu ovat vaikuttaneet myös rauhantyön teoriaan ja käsitteisiin, sanoo Suomen Lähetysseuran vaikuttamistyön päällikkö Kristiina Rintakoski.

Lähetysseura toimii useissa maissa, joissa sota, etnisten tai uskonnollisten ryhmien väliset jännitteet tai piittaamattomuus ihmisoikeuksista vaikuttavat ihmisten elämään.  Rauhan ja sovinnon haasteet ovat erityisesti esillä yhteistyökumppaneiden työssä Kolumbiassa, Nepalissa, Israelissa, Palestiinassa, Etiopiassa, Etelä-Afrikassa, Myanmarissa, Syyriassa ja Pakistanissa.

– Emme voi vain katsoa ihmisten kärsimystä sivusta ja käynnistää työmme vasta konfliktien ratkettua. Työmme on kumppanien rinnalla kulkemista myös vaikeina aikoina. Esimerkiksi Syyriassa rauhantyö on juuri nyt hyvin vaikeaa, mutta sielläkin on yhä ihmisiä, jotka ovat päättäneet jäädä ja työskennellä rauhan puolesta. Meidän tehtävämme on vahvistaa heitä ja antaa heille toivoa näyttämällä, että he eivät ole yksin, Rintakoski toteaa.

Rauha ja oikeudenmukaisuus kulkevat käsi kädessä

– Lähetysseuran työ eroaa monesta muusta toimijasta siinä, että emme mene selvittämään konfliktia emmekä ajattele, että meillä olisi ratkaisun avaimet. Tehtävämme on vahvistaa kirkkojen, kansalaisyhteiskunnan ja yksilöiden osaamista ja voimavaroja, jotta he voivat toimia rakentavasti konfliktitilanteissa, saada äänensä kuuluviin rauhanprosessissa ja osallistua siihen eri tasoilla. Rauhaa ei voi tuoda ulkopuolelta, vaan se on ennen kaikkea paikallisten toimijoiden käsissä. Kestävä rauha tulee vain heidän kauttaan.

– Rauhanprosessissa osallisuuden varmistaminen on tärkeää, jotta siinä kuuluu muidenkin kuin eliitin ääni. Kirkkojen työn kautta rauhan ja demokratian keskustelu tavoittaa myös ne ryhmät, jotka monesti jäävät rauhanprosessien ulkopuolelle. Se on meidän kumppaniemme työn vahvuus, Rintakoski sanoo.

Monesti konfliktin taustalla on sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus. Kristiina Rintakoski näkee, että kirkkojen ääni on parhaimmillaan ääni oikeudenmukaisuuden puolesta. Yhteiskunnassa on jännitteitä niin kauan kuin siellä on rakenteita, jotka ylläpitävät sortoa ja ihmisten syrjäytymistä.

– Kun ajattelemme Raamatussa kuvattua rauhaa, se on paljon enemmän kuin pelkkä rauhansopimus; se koskee ihmisten välisiä suhteita. Tai sovinto, joka on vahvasti raamatullinen käsite. Kristillisen sanoman ainutlaatuisuus on siinä, että se puhuu sovinnon ja anteeksiannon mahdollisuudesta. Sovintoa tarvitaan, jotta vihollisuuksista päästään rakentamaan kestävää rauhaa, Rintakoski sanoo.

– On tärkeää muistaa, että paikalliskirkot ovat osa yhteiskuntaa. Ihmiset kokevat kirkot omikseen, sillä ne ovat olleet paikalla hyvinä ja huonoina aikoina.  Siksi kirkkojen rooli voi olla myös luottamuksen rakentaminen. Konflikteissa ihmisten ja ihmisryhmien väliset suhteet ovat rikkoutuneet, ja epäluottamus on suurta. Luottamuksen ja vuoropuhelun luominen on erittäin tärkeää ja se, että rakennetaan siltoja eri ryhmien välille esimerkiksi käytännön työn ja kohtaamisten kautta.

Uskonto on harvoin konfliktin perussyy

Kristiina Rintakoski painottaa, että jokainen konflikti on erilainen, mutta yleensä taustalla olevat epäkohdat liittyvät vallan ja resurssien kuten maan ja luonnonrikkauksien käyttöön. Esimerkiksi monilla etnisillä ryhmillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon tai heillä ei ole pääsyä alueidensa luonnonrikkauksiin.

Rintakosken mielestä uskonto on harvoin konfliktien varsinainen syy. Sellaisissakin maissa, kuten Keski-Afrikan tasavalta ja Nigeria, joissa eri uskonnollisten ryhmien välillä on yhteenottoja, taustalla ovat valta, maanomistus ja luonnonrikkaudet. Uskonto kytkeytyy näihin kysymyksiin monin tavoin, mutta se on harvoin perussyy konflikteihin.

Paula Laajalahti

Lahjoita Suomen Lähetysseuran rauhantyölle www.kauneimmatjoululaulut.fi 

jotka työskentelevät konfliktista kärsivien ihmisten parissa. Kuva Meeri Koutaniemi
jotka työskentelevät konfliktista kärsivien ihmisten parissa. Kuva Meeri Koutaniemi