– Kirkko, joka seuraa Kristusta, on sanan ja teon kirkko, painotti Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja, piispa Matti Repo avatessaan Lähetysseuran vuosikokouksen Helsingissä lauantaina 8.6.
Vuosikokoukseen osallistui 484 edustajaa, joista 416 oli seurakuntien edustajia, 22 muiden yhteisöjäsenten edustajia ja 44 henkilöjäseniä.
Vuosikokous käsitteli sääntömääräiset asiat: vahvisti vuoden 2012 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden hallitukselle, valitsi uudet hallituksen jäsenet, vahvisti vuoden 2014 toiminta- ja taloussuunnitelman sekä valitsi uusia kunniajäseniä.
Kirkon sanat ovat myös tekoja
Avajaispuheessaan piispa muistutti, että kirkossa itse Kristus puhuu edelleen sanaansa ja tekee tekojaan.
– Kirkko ei voi olla tekemättä lähetystyötä, koska se on Kristuksen kirkko. Se ei voi olla julistamatta sanomaa Kristuksen rististä, syntien sovituksesta ja kuoleman voittamisesta sekä ikuisen elämän toivosta. Se ei voi olla tuomatta sovitusta ja uutta toivoa ihmisten elämään, koska sen tehtävänä on tehdä Kristuksen tekoja.
Piispa totesi, että Lähetysseuran ja koko kirkon työssä on kyse sanasta ja teosta. Kirkon ei tarvitse siirtyä sanoista tekoihin, sillä sen sanat ovat myös tekoja. Kirkon sana ei koskaan ole ollut pelkää puhetta, vaan myös tehtyjä tekoja.
Hän viittasi viime vuosikymmenien kirkolliseen keskusteluun ja sanoi sen osoittavan, miten vaikeata on ollut nähdä sanan ja teon yhteenkuuluvuutta. Tämä näkyy Revon mukaan myös lähetystyöhön kohdistuvassa kritiikissä, joka perustuu sanan ja teon irrottamiseen toisistaan. Joinain aikoina väitettiin, että kirkon tehtävä on keskittyä vain evankeliumin saarnaamiseen ja opettamiseen ja jättää avustaminen maallisemmille toimijoille. Viime aikoina on myös esitetty, että lähetyksestä tulisi poistaa sanallinen julistaminen ja keskittyä pelkästään nälän ja sairauksien poistamiseen. Se antaisi aidomman todistuksen uskosta.
Piispa totesi, että näistä kahdesta, sanasta ja teosta, toinen ei ole toista alkuperäisempi eikä aidommalla jumalallisella auktoriteetilla annettu.
– Sanaa ja tekoa ei voi irrottaa toisistaan, koska Jumala itse on Pojassaan Kristuksessa sekä Sana että teko.
Menestyksellinen, haasteellinen vuosi
Esitellessään vuosikokoukselle Lähetysseuran toimintakertomusta piispa Matti Repo totesi, että vuosi 2012 on ollut menestyksellinen, vaikka myös haasteellinen. Haastetta on synnyttänyt Lähetysseuran toiminnan sopeuttaminen seurakuntien kiristyvän talouden mukaan. Se ei kuitenkaan ole merkinnyt ulkomaisen toiminnan supistumista.
Haaste tulevia vuosia varten on myös uusi hiippakuntien lähetyssihteereiden järjestely. Repo sanoi, että tulevaisuudessa kirkon lähetysjärjestönä toimiminen edellyttää tuomiokapitulien työntekijöiksi värvättävien hiippakuntasihteerien rahoitukseen osallistumista. Hallitus päätti osaltaan hyväksyä kirkkohallituksen ehdottaman mallin. Tämä puolestaan edellyttää kotimaantyön uutta järjestelyä.
Taloudellisesti vuosi oli hyvä ja kannatustuottoja saatiin edellisvuotta enemmän, Repo kuvasi. Myös ulkoministeriön kehitysyhteistyörahoitusta käytettiin enemmän.
Kirkollinen työ muodostaa Lähetysseuran suurimman tehtäväalan työntekijöiden ja hankkeiden lukumäärällä sekä kulujen määrällä mitattuna. Kirkollista työtä tehtiin 34 maassa 91 kumppanin kanssa. Toiminnassa ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja köyhyyden poistamiseksi keskityttiin kehitysyhteistyöohjelman päätoimialueisiin 18 maassa. Näitä olivat ruokaturva, haavoittuvien ryhmien huomioon ottaminen, sukupuolten välinen tasa-arvo, koulutus, terveys, vammaistyö ja katastrofityö.
Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa keskityttiin köyhyyttä ja syrjäytymistä synnyttävien syiden korjaamiseen yhteiskunnassa. Kotimaantoiminnan keskeisin tavoite oli kannatustulojen kasvattaminen ja kannattajakunnan laajentaminen, hallituksen puheenjohtaja sanoi.
Tuottoja lähes 32 miljoonaa euroa
Päättyneen tilivuoden tulosta esitteli talousjohtaja Lauri Haavisto. Hänkin totesi, että se oli talouden osalta paljon suunniteltua parempi.
Tuottoja saatiin 31,8 miljoonaa euroa, 3,8 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.
Seurakunnat myönsivät talousarviomäärärahoja 9,5 miljoonaa euroa, 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Lähetysseuran kolehtitulot kasvoivat 8 prosenttia ja olivat 1,7 miljoonaa euroa. Edellisvuotta hieman enemmän kertyi varoja myös seurakuntien vapaaehtoistoiminnan kautta, yhteensä 2,8 miljoonaa euroa. Testamenttilahjoitukset nousivat poikkeuksellisen korkeiksi, lähes 2,7 miljoonaan euroon. Kaikkiaan kannatustuottoja kertyi 1,2 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän, yhteensä 20,6 miljoonaa euroa.
Kannatustuotoista seurakunnilta saatiin 15 miljoonaa euroa eli 72 prosenttia.
Ulkoministeriöltä saatiin kehitysyhteistyöhankkeisiin neljännes koko toiminnan rahoituksesta, 7,8 miljoonaa euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 2,4 miljoonaa euroa, missä omaisuudenmyyntiä on 1,9 miljoonaa euroa.
Seurakuntien oma lähetysjärjestö
Ulkomaisen työn kulut olivat 21,8 miljoonaa euroa ja kotimaisen työn sekä Lähetysseuran yhteisten toimintojen kulut olivat yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. Kulut olivat yhteensä 30,1 miljoonaa euroa, missä kasvua edellisvuoteen oli 0,6 miljoonaa euroa. Ulkomaisen työn kulujen osuus varsinaisen toiminnan kuluista nousi edellisvuodesta prosentilla ja oli 72 prosenttia. Kotimaisen työn kulut vähenivät 2 prosentilla.
Suurimmat ulkomaisen työn kuluerät olivat ulkomaantyöntekijöiden kulut ulkomailla, 7,0 miljoonaa euroa ja kotimaassa, 1,2 miljoonaa euroa. Ulkomaantyössä henkilöstömäärä on kolmen viime vuoden kuluessa ollut noin 150. Kotimaantoiminnoissa henkilöstömäärä on kahdessa vuodessa vähentynyt 14 prosentilla.
Lauri Haavisto sanoi, että Lähetysseura on seurakuntien oma lähetysjärjestö. Tärkeimmät päätökset siitä, miten työmme kehittyy, tehdään seurakuntien vapaaehtoisten toimijoiden, työntekijöiden ja luottamuselinten toimesta.
– Painopisteemme on tulevaisuudessa entistä enemmän ulkomaisessa työssä, sekä kirkollisessa että kehitysyhteistyössä, ja olemme edelleen Suomesta lähetystyöntekijöitä lähettävä kirkkomme lähetysjärjestö, seurakuntien ja kaikkien työtämme tukevien kannattajien ja esirukoilijoiden tukemana, talousjohtaja kuvasi.
Vuosikokous vahvisti toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi hallitukselle, toiminnanjohtajalle sekä muille vastuuvelvollisille vastuuvapauden.
Ulkomaiset kumppanit voimistuneet
Vuosikokous vahvisti toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2014. Tuottoja ilman omaisuuden myyntiä odotetaan saatavan 29,3 miljoonaa euroa. Talouden odotetaan tasapainottuvan siten, ettei useita vuosia taloutta haitannutta toiminnallista alijäämää synny.
Ulkomaisen työn osuutta kasvatetaan jonkin verran niin, että ulkomaiseen työhön ennakoidaan käytettävän 73 prosenttia, yhteensä 21,7 miljoonaa euroa. Tämä merkitsee kotimaantyön rakennemuutosta ja henkilöstövähennyksiä.
Esitellessään toiminta- ja taloussuunnitelmaa toiminnanjohtaja Seppo Rissanen kertoi toimintaympäristön myönteisistä kehityksistä: monien kumppaneiden toiminta on vahvistunut ja köyhyys on vähentynyt. Kumppaneiden vahvistuminen mahdollistaa voimavarojen siirtämisen entistä enemmän sinne, missä todistus Kristuksesta on heikkoa. Etiopian ja Tansanian kirkot pitkäaikaisina kumppaneina kykenevät osallistumaan lähetystyöhön maansa rajojen ulkopuolella.
– Kirkkojen maailmanneuvoston myöntämä lähetyksen, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun erityisjärjestön asema on tässä yhteydessä merkittävä valmiudellemme laajaan kansainväliseen yhteistyötön. Samalla kun tämä asema on luottamuksen osoitus toiminnallemme, se avaa myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia lähetystyölle”, toiminnanjohtaja sanoi ekumeenisen yhteistyön uusista haasteista.
Rissanen esitti Lähetysseuran työn vakavimpana uhkana huolen kansainvälisen tilanteen kiristymisen ja sen seurauksena uskontojenvälisten jännitteiden kasvamisen.
Hän totesi, että tulevan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman pohjalta voidaan käynnistää uuden kotimaantyön organisaation luominen. Lähetysseuran aluetyön vastuulla ollut kirkkomme kaikkien lähetysjärjestöjen työn tukeminen siirtyy hiippakunnille ja Lähetysseuran työntekijät voivat jatkossa keskittyä Lähetysseuran työn resursointiin. Kotimaantyötä kehitetään siten, että seurakunnat kokevat saavansa palveluamme niiden tarpeita entistä paremmin vastaavasti.
Toiminta- ja taloussuunnitelma hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 222 puolesta, 205 vastaan. Tyhjää äänesti 32 edustajaa.
Vastaehdotuksena oli edustaja-aloite, jonka mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan esitettiin lisättäväksi lause, jonka mukaan Lähetysseura pidättäytyy parisuhteensa rekisteröineiden työntekijöiden lähettämisestä lähetystyöhön. Asiasta käytettiin puheenvuoroja, joissa ehdotusta vastustettiin ja kannatettiin.
Piispa Repo totesi, että kirkolliskokous on perustanut rekisteröityjä parisuhteita koskevat päätöksensä kahdelle asialle: Kirkko vahvistaa jokaisen ihmisen ihmisarvon ja ihmisoikeudet. Kirkko noudattaa kristillistä avioliittokäsitystä, jonka mukaan avioliitto on miehen ja naisen liitto. Kirkolliskokouksen mukaan rekisteröidyssä parisuhteessa elävä voi toimia kirkon virassa ja luottamustehtävässä. Piispa totesi, että näiden periaatteiden mukaan seurakunnissa jo toimitaan. Samat periaatteet koskevat myös Lähetysseuraa.
Vuosikokouksen juridinen neuvonantaja, asianajaja Antero Palsala totesi ennen äänestystä, että mikäli edustaja-aloite tulee hyväksytyksi, päätös on mitätön, koska sen toimeenpano olisi lain mukaan rikos.
Uusia hallituksen jäseniä
Vuosikokous hyväksyi vaalitoimikunnan esityksen. Sen mukaan neljästä erovuorossa olleesta hallituksen jäsenestä kolme valittiin uudelleen: toiminnanjohtaja Simo Juntunen (Lapuan hiippakunta), lähetyssihteeri Minna Lairi (Espoon hiippakunta) ja piispa Matti Repo (Tampereen hiippakunta). Juntunen ja Lairi valittiin kolmannelle ja Repo toiselle nelivuotiskaudelle.
Uutena hallitukseen valittiin pastori Juha Valkama (Tampereen hiippakunta).
Hallituksessa jatkavat nuorisotyönohjaaja Jari Berg (Mikkelin hiippakunta), lääninrovasti Jaana Marjanen (Kuopion hiippakunta), johtaja Mikko Myllys (Helsingin hiippakunta), lähetystyön koordinaattori Ulla Mäkinen (Oulun hiippakunta), hallintojohtaja Mirja Niemi (Lapuan hiippakunta), rehtori Tapani Rantala (Turun hiippakunta), ylilääkäri Åsa Westerlund (Porvoon hiippakunta) ja toimitusjohtaja Vesa Viitaniemi (Turun arkkihiippakunta).
Piispoja kunniajäseniksi
Vuosikokous kutsui Lähetysseuran kunniajäseniksi aikaisemmin Lähetysseuran johtokunnassa toimineet emerituspiispat: John Vikström, Erik Vikström ja Juha Pihkala.
Tilintarkastajiksi valittiin KHT Kai Salli ja KHT Tommi Tamminen ja varatilintarkastajiksi KHT Miika Karkulahti ja KHT Jorma Nurkkala.
Vuosikokous päätti, että hallituksen jäsenelle tai tämän työnantajalle voidaan maksaa korvausta hallituksen kokoukseen osallistumisesta aiheutuvasta ansionmenetyksestä erillisestä anomuksesta.
Luterilaisen kirkon seurakunnat ovat Lähetysseuran jäseniä. Lisäksi Lähetysseuralla on 26 muuta yhteisöjäsentä sekä noin 300 henkilöjäsentä. Lähetysseura on perustettu 1859. Se on Suomen ev.-lut. kirkon lähetysjärjestö.
Eeva Kemppi-Repo
