YK:n 29. ilmastokokous alkaa Bakussa maanantaina 11. marraskuuta. Turun piispa Mari Leppänen muistuttaa kokouksen alla kristittyjen vastuusta luomakunnasta.
”Emme ole saaneet tätä maailmaa perinnöksi vanhemmiltamme – vaan lainaksi lapsiltamme. Yhteinen tehtävämme on huolehtia siitä, että tämä maailma voisi olla myös tulevien sukupolvien koti”, hän sanoo.
“Ilmastotoimien tekeminen on edelleen puutteellista, kun tutkittua tietoa kyseenalaistetaan. On tärkeää, että kirkko toimillaan osoittaa, että suhtautuu tilanteeseen vakavasti.”
Leppäsen mukaan kirkon tehtävä on toimia ilmaston, luonnon ja ilmastonmuutoksesta kärsivien lähimmäisten puolesta. Tehtävä nousee kristillisestä uskosta.
”Tutkimukset osoittavat, että uskonnollisesti motivoitunut suojelunäkökulma voi olla vaikuttavampi kuin poliittisista tai taloudellisista lähtökohdista nouseva, sillä uskonnoilla on vahva yhteys ihmisten arkeen ja mahdollisuus vaikuttaa elämäntapoihin. Ilmastokriisi on myös hengellinen kriisi”, Leppänen sanoo.
Leppäsen mukaan ”rukoile ja tee työtä” on ajankohtainen ohje myös ilmastokokouksen aikana.
”Vanha kristillinen ajatus on, että Jeesus tulee meitä vastaan kärsivässä lähimmäisessä. Hän on meitä vastassa myös luonnon ja kaiken elollisen kärsimyksessä. Pieneltä tuntuvilla asioilla ja yksityiskohdilla on merkitystä. Ekosysteemillä ja jokaisella eliöllä on oma paikkansa ja erityinen tehtävänsä. Vähäinen, joka näyttää hyödyttömältä, onkin välttämätön”, Leppänen sanoo.
Yhdysvaltain vaalitulos varjostaa ilmastoneuvotteluja
Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija ja Fingon ilmastoryhmän puheenjohtaja Niko Humalisto osallistuu ilmastokokoukseen osana kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kirkollisen yhteistyöverkoston ACT-allianssin delegaatiota.
Humaliston mukaan avoimesti ilmastodenialistiksi lukeutuvan Donald Trumpin uudelleenvalinta Yhdysvaltojen presidentiksi heikentää entisestään osapuolten välistä luottamusta ilmastoneuvotteluissa.
”Käytännössä valinta vaikeuttaa tehtyjen päätösten toteuttamista, kuten irtautumista fossiilisista polttoaineista. Tulevista tavoitteista sopiminen ja niihin sitoutuminen alkavat sakata. EU:n osuus yhteisistä rahoitustavoitteista tulee kasvamaan, kun historiallisesti maailman suurin saastuttaja ei osallistu talkoisiin”, Humalisto sanoo.
Bakun kokouksen keskeinen kysymys on, miten ilmastokriisistä kärsiviä maita tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, fossiilisista polttoaineista luopumisessa ja ilmastotuhojen korvaamisessa. Rahoitustarpeet ovat valtavat.
”Asetelmat ovat todella vaikeat. Viime vuonna Dubain kokouksessa saatiin sovittua, että maailma siirtyy pois fossiilisista polttoaineista, ja nyt kaikki se pitää toimeenpanna ja rahoittaa. Ihmiskuntana emme ole onnistuneet rahoittamaan löysempiäkään lupauksiamme puhtaaseen energiaan siirtymisestä, ja nyt pöydällä ovat isoimman mittakaavan rahoitusratkaisut”, Humalisto sanoo.
Tällä hetkellä ilmastorahoitus ohjautuu pääasiassa keskituloisiin maihin ja köyhimmät sekä konflikteista kärsivät maat putoavat usein tukien ulkopuolelle. Tähän on Humaliston mukaan saatava Bakussa muutos. Rahoitustavoitteen kovan ytimen tulee muodostaa lahjamuotoinen tuki, kuten apu ja pääomasijoitukset. Tämän kaltaisen rahoituksen merkitys korostuu tilanteessa, jossa monet kehittyvät maat kamppailevat velkakriisin kourissa.
”Rahoitusta pitää suunnata myös syrjittyihin ja haavoittuviin yhteisöihin, kuten pienviljelijänaisille, jotka tuntevat ilmastokriisin vaikutukset selkänahassaan”, Humalisto sanoo.
Teksti: Minna Havunen
