Pommitukset ja taistelu sairaaloiden läheisyydessä ja jopa sisällä sekä raunioröykkiöt ovat tehneet sairaaloiden toiminnan mahdottomaksi. Israelin ja Hamasin välisen sodan alettua lokakuussa sairaalavuodekapasiteetti on laskenut 3500 potilaspaikasta 1400 potilaspaikkaan. Tarpeet ovat kasvaneet samaan aikaan räjähdysmäisesti.
Sairaalat ja terveydenhuollon henkilöstö nauttivat kansainvälisen humanitaarisen lain mukaan erityistä suojelua. Konfliktien osapuolten vastuulla on huolehtia suojelun toteutumisesta. Sairaaloita ei saa käyttää turvakilpenä, ja sotilasoperaatioissa täytyy tehdä kaikki, mitä voidaan, potilaiden ja terveydenhuollon henkilöstön sekä siviilien suojelun eteen. Mikäli sotatoimet sitä vaativat, tulee siviilit evakuoida turvallisesti.
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus vahvistaa oikeuden terveydenhuoltoon kaikille ja esteettömän pääsyn hoitoon sairaille ja haavoittuneille. Nyt tämä oikeus ei toteudu.
Kansainvälinen Safeguarding Health in Conflict -verkosto seuraa sitä uhkaa, joka terveydenhuoltoon kohdistuu konflikteissa. Viime vuonna tällaisia terveydenhuoltoon kohdentuvia iskuja oli maailmassa kaikkiaan noin 2000. Vuoden 2023 tilanne on jo edellisvuotta heikompi, etenkin Ukrainan sodan ja Lähi-idän tilanteen vuoksi. Vuodesta 2021 iskut terveyden infrastruktuuriin ovat lisääntyneet jopa 45 prosenttia. Iskuista terveydenhuoltoon on tullut vakiintunut tapa käydä sotaa.
Jokaisen terveysinfraan kohdistuvan iskun seuraamukset ovat mittavat. Yhteisön pääsy terveyspalveluiden äärelle estyy ja iskujen terveysvaikutukset ovat pitkäaikaisia. Tutkimusten mukaan tällaiset iskut lisäävät kuolleisuutta yhteisössä, sillä toiminnan painopiste siirtyy välittömään ensiapuun, kun taas pidempiaikainen ja rutiiniluonteisempi terveydenhoito estyy, viivästyy tai loppuu.
“Sairaaloista, joiden tulisi olla turvasatamia, voi tulla yhteisössä ja työntekijöilleen paikkoja, joissa pelko iskun uhriksi joutumisesta kiteytyy.”
Terveysturvan rakentaminen on vuosikymmenten prosessi. Tuhottujen terveyskeskusten ja sairaaloiden sekä terveydenhuollon osaamisen ja prosessien jälleenrakentaminen on hidasta. Yksittäisen iskun vaikutukset voivatkin ulottua yli sukupolvien. Sairaaloista, joiden tulisi olla turvasatamia, voi tulla yhteisössä ja työntekijöilleen paikkoja, joissa pelko iskun uhriksi joutumisesta kiteytyy.
Vähäresurssisissa yhteisöissä terveyskeskuksilla ja sairaaloilla on erityinen rooli. Ne ovat hyvinvoinnin ja huolenpidon keskuksia, joista kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille haetaan turvaa, huolenpitoa ja suojaa. Siksi iskut sairaaloihin ja terveyskeskuksiin järkyttävät ja haavoittavat pelkkää infrastruktuuria enemmän. Kansainvälisen yhteisön tulee tehdä kaikkensa, jotta oikeus terveydenhuoltoon toteutuu ja sotien osapuolet jättävät sairaalat, terveyskeskukset, niiden potilaat ja työntekijät rauhaan.
Kirjoittaja: Pauliina Parhiala, Lähetysseuran toiminnanjohtaja
