Lähetysseuran kehitysyhteistyön asiantuntija Jaakko Lavonius kirjoittaa blogissaan, miltä Boliviassa näyttää syksyn poliittisten levottomuuksien jälkeen.
Palasin helmikuun alussa Boliviaan, josta minut evakuoitiin marraskuussa Suomeen maan poliittisten levottomuuksien vuoksi. Poliittinen tilanne on Boliviassa edelleen jännittynyt, mutta uusilta väkivaltaisuuksilta on onneksi vältytty. Tammikuun 22. päivälle uhattu rauhanomaisen vastarinnan päättyminen väliaikaishallitusta vastaan sekä maanlaajuiset protestit ja tiesulut eivät onneksi eskaloituneet. Tähän vaikuttivat sekä armeijan päivystäminen ennaltaehkäisevästi kaduilla että ex-presidentti Evo Moralesin MAS-puolueen presidenttiehdokasvalinnoista johtuvat sisäiset erimielisyydet.
Morales erosi ja lähti maanpakoon marraskuussa vaalivilppisyytöksistä johtuvien maanlaajuisten protestien vuoksi. Tilapäishallinto on vallassa heinäkuuhun saakka. MAS-puolue pääsi lopulta ehdokkaista sopuun. Tilanne lienee silti herkkä, kun ruohonjuuritason tahto ja Moralesin Argentiinasta käsin johtama vaalikampanja hakevat yhtenäistä linjaa. Morales oli itse ehdolla Cochabamban senaattoriksi, mutta hänen ehdokkuutensa hylättiin perustuen lakiin, jonka mukaan hänen olisi pitänyt asua alueella tauotta kahden viime vuoden ajan. Morales aikoo valittaa asiasta Amerikan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Uudet presidentin- ja eduskuntavaalit pidetään 3.5. ja mahdollinen toinen kierros 12.6. Olen kuullut paikallisilta huolta, että tilanne voi vielä kärjistyä väkivaltaiseksi ennen vaaleja. Toivokaamme, että rauha säilyy maassa. Valtataistelu on kovaa, ja kaikki haluavat päästä ajamaan omiensa etuja. MAS-puolueella on edelleen suurin kannatus. Muiden pitäisi liittoutua voittaakseen vaalit. Huhtikuun 3. päivä selviää, saavatko MAS-puolueen vastustajat yhdistettyä voimansa ja keskitettyä äänensä. Nyt vastaehdokkaita on seitsemässä eri leirissä, jotka kaikki sanovat edustavansa yhtenäistä Boliviaa.
Väliaikaishallitus tekee vauhdilla käänteistä ulkopolitiikkaa, ja aiempia poliitikkoja vangitaan tiuhaan. Väliaikaishallituksen pääasiallisen tehtävän kuuluisi kuitenkin olla ainoastaan puhtaiden ja puolueettomien vaalien järjestäminen. Myös väliaikaispresidentti Jeanine Añéz on asettunut ehdolle aiemmista kielteisistä vakuutteluistaan huolimatta. Tämä on herättänyt epäluuloja demokraattisen prosessin puolueettomuudesta. Añéz edustaa äärioikeistoa sekä vanhaa valtaa, ja hänellä on taustallaan rasistisia kommentteja. Bolivia on etnisesti moninainen, ja maassa on 36 eri alkuperäiskansaa.
Poliittisella kentällä tapahtuu vilkkaaseen tahtiin, ja tilanne elää lähes päivittäin. Valtion puhelinyhtiö Entelin uuden hallituksen valitsema jo erotettu johto sai helmikuussa syytteet korruptiosta. Ihmisten arki sujuu kuitenkin normaaliin tahtiin, ja itsekin olen paluusta mielissäni. Sadekautena sataa rankasti päivittäin, mutta aurinkokin paistaa välillä. Uusia maanvyöryjä on esiintynyt ja teitä on poikki. Samoin eri puolilla maata on ollut laajoja tulvia. Sateista ja tulvista on kärsinyt yli 10 000 perhettä 67 kunnassa (20.2.20). Hanketyö on lähes täydessä vauhdissa, ja puuhaa riittää.
Teksti ja kuva: Jaakko Lavonius
