Palestiinassa elävät kuurot kohtaavat monia haasteita niin arjessa, koulutuksessa kuin sosiaalisessa kanssakäymisessäkin, toteaa Suomen Lähetysseuran selvitys.
Lähetysseuran kesällä valmistuneen selvityksen mukaan kuurot joutuvat usein kohtaamaan vaikeudet ilman yhteiskunnan tukiverkkoa. Palestiinan Kuurojen Liiton niukat resurssit eivät riitä taistelemaan kuurojen oikeuksien puolesta, eikä kuuroja tueta tarpeeksi. Kouluissa kuulovammaisuutta ei oteta tarpeeksi huomioon, ja alueella on huutava pula erityisopettajista. Myös Palestiinan kuulovammaisille tarkoitettu kääntäjien yhdistys kärsii virallisen tuen puutteesta.
Selvityksen mukaan Palestiinan kuurot tarvitsevat virallisen edustajatahon, joka puolustaisi niin lasten kuin aikuistenkin oikeuksia. Haasteita riittää myös oman viittomakielen kehittämisessä. Kielestä puuttuu vielä useita sellaisia merkkejä, joita esimerkiksi korkeakouluopinnoissa tarvitaan. Viittomakieltä opetetaan vain tietyillä alueilla, mikä sekin hankaloittaa kielen oppimista. Kaikki halukkaat eivät pääse viittomakieltä opettaviin kouluihin – esteeksi muodostuu saattaa muodostua myös raha. Yleinen oppivelvollisuus ei koske vammaisia, joten perheet saattavat jättää kuulovammaisen lapsen kouluttamatta.
Kuurot konfliktin ja lakiviivästysten kourissa
Palestiinan kuuroista arviolta 50 prosenttia on työttömiä, ja työssä käyvien kuukausiansio on usein hyvin pieni, minkä vuoksi moni alueen köyhistä on kuuroja tai kuulovammaisia.
”Vammaisuus on iso häpeä, ja vammaiset lapset on perinteisesti pidetty piilossa, jolloin he eivät ole oppineet viittomaan. Kuurot ovat Palestiinassa usein vaatimattomissa ammateissa, kuten ompelijoina, keittäjinä tai kadunlakaisijoina. Muihin vammaisryhmiin verrattuna kuurojen tilanne Palestiinassa on kuitenkin suhteellisen hyvä, sillä kuulovamma ei näy päällepäin”, Lähetysseuran Palestiinan kuurojen työn koordinaattori, pastori Janne Rissanen kertoo.
Palestiina on allekirjoittanut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, mutta käytännössä asenteet muuttuvat hiljalleen. Vuonna 1999 Palestiina hyväksyi myös oman vammaislakinsa, jota ei ole kuitenkaan vielä pantu käytäntöön. Viivästys on johtunut alueen vaikean tilanteen ja poliittisen epävakauden vuoksi. Epävakaat olot tekevät kuurojen parissa tehtävän työn erityisen elintärkeäksi.
”Kuurot ovat erityisen haavoittuvaisia konfliktitilanteissa, sillä he eivät kuule esimerkiksi ympärillään tapahtuvaa ammuskelua”, Rissanen muistuttaa.
Keskeistä ammatillinen aikuiskoulutus ja viittomakielen kehittäminen
Palestiinan opetusministeriö tekee selvityksen mukaan parhaansa kuurojen lasten oikeuksien ja etujen ajamiseksi, mutta aikuisten palvelut tulevat yhä jäljessä. Tästä syystä selvityksessä suositellaankin kansalaisjärjestöjen ja rahoittajien tukevan aikuisten kuurojen tilanteen parantamiseen tähtäävää vaikuttamistyötä ja viittomakielen kehittämistä.
Lähetysseuran selvityksen suositukset Palestiinalaishallinnolle ja kehitysyhteistyörahoittajille:
Palestiinan kuurot tarvitsevat:
• Tukea paikallisille kuurojen kerhoille ja Kuurojen Liitolle
• Yksityisten ja kunnallisten koulujen opettajakunnan kouluttamista kuulovammaisten tarpeista
• Ammatillista koulutusta kuurojen koulujen opiskelijoille ja henkilökunnalle
• Työvälineitä paikallisille kuurojen kouluille ja kerhoille
• Viittomakielen korkeakoulutason opetuksen kehittämistä
• Tiedon jakamista viittomakielestä ja viittomakielellä
• Tukea paikallisen tulkkien yhdistyksen perustamiseen ja heidän koulutukseensa
Suomen Lähetysseura 16.8.2012
