Omakielisen kirjallisuuden ja opetuksen edistäminen on osa Suomen Lähetysseuran työtä syrjittyjen vähemmistöjen hyväksi eri puolilla maailmaa. Tätä työtä on Etiopiassa, Kambodžassa, Laosissa, Nepalissa, Senegalissa, Papua-Uudessa-Guineassa, Tansaniassa ja Thaimaassa. Monessa maassa vähemmistökieliä on kymmeniä, joista useat elävät vain suullisina.
Vähemmistökieltä puhuva ihminen tuntee usein ensimmäistä kertaa olevansa tasavertainen muiden kanssa, kun hän näkee äidinkieltään kirjoitettuna. Hän on tottunut pitämään omaa kieltään muita huonompana, kun sitä ei voi kirjoittaa
”Kokemusta voi verrata jopa kuolleista henkiin heräämiseen”, kuvaa filosofian maisteri Aija Katriina Ahlberg, joka on ollut luomassa kirjoitusjärjestelmää ja opetusmateriaalia vähemmistökielille eteläisessä Etiopiassa. Etiopian valtio on sitoutunut luomaan tasavertaiset mahdollisuudet koulutukseen myös vähemmistökielten puhujille.
Omakielinen opetus on tie ulos köyhyydestä
Jokaisella lapsella on oikeus saada opetusta omalla äidinkielellään. Se on avain parempiin oppimistuloksiin, hyvään koulutukseen, ammattiin ja työelämään. Opetus kielellä jota lapsi ei ymmärrä, menee hukkaan. Ilman koulutusta vähemmistöryhmien lapsilla ei ole pääsyä ulos köyhyyden kierteestä.
Lapsen lisäksi parantuneista oppimistuloksista hyötyy koko yhteisö, mikä on monin tutkimuksin todettu.
Esimerkiksi senegalilainen Edouard Moussa Gningue sai kirkon omakielisen opetuksen kautta ammatin ja työpaikan kirkon esikoululuokkien valvojana.
”Isäni ei päästänyt minua (ranskankieliseen) kouluun, mutta sain käydä kotikylälläni pidettävää sereerinkielistä kirkon lukutaitoluokkaa. Siellä opin lukemaan myös Raamattua omalla äidinkielelläni. Kiitän Jumalaa, sillä kirkon lukutaitotyön ansiosta minusta tuli tuki koko suvulleni. Koulun ohessa opiskelin myös aktiivisesti ranskankieltä, ja suoritin peruskoulun päättökokeen vuonna 2005”, Edouard kertoo.
Kirjoitettu kieli on nyt erityisen tärkeää
Oikeus omaan kieleen on ihmisoikeus, joka on kirjattu useisiin YK:n ihmisoikeusjulistuksiin. Kaikki valtiot eivät kuitenkaan halua tukea vähemmistöryhmien oikeutta käyttää omaa kieltään vaan ne haluaisivat sulauttaa vähemmistöt valtaväestöön.
Maailmassa on yhä tuhansia ihmisryhmiä ja miljoonia ihmisiä, joiden äidinkieli elää ainoastaan puhuttuna. Kirjoja ei ole, kun ei ole kirjakieltäkään, ei edes aakkosia. Maailman kaikkien kielien määräksi arvioidaan kuutisen tuhatta.
Kirjoitetulla kielellä on monia merkityksiä. Kirjoittamattomia kieliä uhkaa sukupuutto, niiden puhujia puolestaan uhkaa oman historian ja identiteetin menetys. Jokaisella kielellä on valtava määrä vanhoja tarinoita, arvoituksia ja kansanperinnettä, jotka häviävät, jos niitä ei tallenneta alkuperäisellä kielellä.
Kirjoitettu kieli on juuri nyt erityisen tärkeää, koska perinteiset tavat siirtää suullista kulttuuria ovat häviämässä.
Teksti Sari Lehtelä
Lue myös: Uusi saamenkielinen joululauluvihko mahdollistaa monenlaisen evankeliumin levittämisen
